Uni, muisto ja mielenmaisema - - Helda - Helsinki.fi
Uni, muisto ja mielenmaisema - - Helda - Helsinki.fi
Uni, muisto ja mielenmaisema - - Helda - Helsinki.fi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
3.2. In Memoriam: Marguerite Khnopff<br />
Fernand Khnopf<strong>fi</strong>n ystäviltäänkin salaama valokuvaharrastus pal<strong>ja</strong>stui vasta taiteili<strong>ja</strong>n<br />
kuoltua. 175 Arkistoista kävi ilmi, että Khnopf<strong>fi</strong>lla oli ollut tapana valokuvata Marguerite<br />
Khnopf<strong>fi</strong>a poseeraamassa teatraalisesti erilaisissa asuissa, myöhempinä vuosina<br />
enemmän myös erikoisen esineistön keskellä (kuvat 35-36). 176 Näiden juhlallisten <strong>ja</strong><br />
harrasten valokuvien poh<strong>ja</strong>lta syntyi lukuisia esoteerisia teoksia. Valokuvat<br />
palvonnanalaisesta sisaresta voivat hei<strong>ja</strong>stella sisaren haamun kaptivointiin tarkoitettu<strong>ja</strong><br />
välineellistettyjä rituaale<strong>ja</strong>. 177 Yksityiset teatraaliset rituaalit muistuttavat taikuuden<br />
aurasta, joka liittyi varhaiseen valokuvaukseen.<br />
Fernand Khnopff immobilisoi mallinsa, jota manipuloi kuin mannekiinia. Valokuvan<br />
käyttäminen teosten sommittelussa toimi Khnopf<strong>fi</strong>lla palvontaan liittyvänä näyttämölle<br />
panona. Teokset olivat tarkoin suunniteltu<strong>ja</strong>; valokuva auttoi eliminoimaan pois kaiken<br />
spontaanin. Valokuvan efekti näkyy yleisessä keinotekoisuuden <strong>ja</strong> aineettomuuden<br />
ilmapiirissä sekä kuvatun hahmon oudossa staattisuudessa <strong>ja</strong> etäisyydessä. Yhtenä<br />
esimerkkinä valokuvan avulla syntyneistä teoksista on Memories 1889 (kuvat 37-39).<br />
Taiteili<strong>ja</strong>n ihailema Marguerite-sisar esiintyy mallina teoksen seitsemälle naiselle. Sekä<br />
pastellityön nimi että samea, himmeä ruskeaan taittuva värimaailma viittaavat<br />
<strong>muisto</strong>ihin <strong>ja</strong> menneeseen aikaan. Eri asennoissa kuvatut painottomilta vaikuttavat<br />
naishahmot toistuvat teoksessa ikään kuin eri momenteissa, erillisissä irrallisissa<br />
aikavyöhykkeissään. Khnopf<strong>fi</strong>n järjestämä kokonaisuus on nähtävä taiteili<strong>ja</strong>n<br />
<strong>muisto</strong>jen fragmenteista muodostuvana introspektiona.<br />
Margueriten, muusan <strong>ja</strong> papittaren, valokuvaan poh<strong>ja</strong>ava Du Silence (1890) (kuva 40)<br />
dematerialisoi <strong>ja</strong> idealisoi mallinsa, joka ei päästä lähelle vaan katsoo etäisyyteen.<br />
Sisaren olemus on patsasmainen. Marguerite on lopulta muutettu patsaaksi<br />
maalauksessa I lock my door upon myself, joka kuuluu edellä mainittujen teosten -<br />
Memories <strong>ja</strong> Du Silence - kaltaisiin valokuvan vaikutuksen alaisiin teoksiin, jossa<br />
realismi yhdistyi fantasiaan. Rakkaus säilyi “ikuistetussa” hetkessä, johon palvonnan<br />
kohde oli objektoitu. Toisaalta ihminen sinä tiettynä hetkenä oli lopullisesti menetetty.<br />
175 Delevoy 1982, 173.<br />
176 Fernand Khnopff suunnitteli kostyymejä muun muassa teatteriesityksiä varten.<br />
177 Fernand Khnopf<strong>fi</strong>n mahdollisesta valokuvien rituaalisesta käyttötavasta on kirjoittanut aiemmin<br />
muun muassa Jeffery Howe (Howe 2004. Academic Search Complete).<br />
61
Change language