Uni, muisto ja mielenmaisema - - Helda - Helsinki.fi
Uni, muisto ja mielenmaisema - - Helda - Helsinki.fi
Uni, muisto ja mielenmaisema - - Helda - Helsinki.fi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
androgyniaa poliittisesti. Dante Gabriel Rossettilta <strong>ja</strong> Burne-Jonesilta vaikutteita saanut<br />
Khnopff ylisti seksuaalista välinpitämättömyyttä. Khnopf<strong>fi</strong>lle, jolle naisen palvonta oli<br />
kaksi<strong>ja</strong>koista, androgyyninen muoto merkitsi nousua ruumiillisen olemassaolon<br />
yläpuolelle. 119<br />
Kuoleman teema liittyy Khnopf<strong>fi</strong>lla, Rossettilla <strong>ja</strong> Burne-Jonesilla menetettyyn<br />
rakkauden kohteeseen, muusaan, jonka olemassaolo oli päättynyt kuvaannollisesti tai<br />
kir<strong>ja</strong>imellisesti. Muusa, taiteellisen inspiraation vertauskuvallinen hahmo, mahdollisti<br />
taiteili<strong>ja</strong>n oman kuolemattomuuden. Muusana, mallina <strong>ja</strong> visuaalisena pakkomielteenä<br />
toimi Khnopf<strong>fi</strong>lle sisar Marguerite, Rossettille Elizabeth “Lizzie” Siddal <strong>ja</strong> Burne-<br />
Jonesille Maria Zambaco. Taiteili<strong>ja</strong>t ikuistivat omaa sisintään <strong>ja</strong> temperamenttiaan<br />
maalauksiensa idealisoituihin naisiin. Kauniin naisen hahmo sai toistuvasti<br />
androgyyniset piirteet <strong>ja</strong> saavuttamattoman katseen. Muusan hahmo liittyy Khnopf<strong>fi</strong>lla,<br />
Rossettilla <strong>ja</strong> Burne-Jonesilla myyttisten <strong>ja</strong> legendaaristen naishahmojen kuvastoon,<br />
jossa on muistumia hypnotisoivasta Medusasta, kalpeista vampyyreistä, viettelevistä<br />
seireeneistä, punahiuksisista noidista <strong>ja</strong> vaarallisista s<strong>fi</strong>nkseistä.<br />
Muusan hahmo voidaan nähdä taiteili<strong>ja</strong>n oman psyyken hei<strong>ja</strong>stumana. Muutoksen<br />
myytteihin perustuva muusan merkitys liittyy taiteili<strong>ja</strong>n pyrkimykseen uudistaa omaa<br />
luovuutta. Ekstaattisena luovana hetkenä taiteili<strong>ja</strong> kokee androgyynisen<br />
muodonmuutoksen, joka tuo esille eron tuskan sekä eroottisen yhdistymisen ekstaasin.<br />
Muusa on siis luotu sekä miehestä että miestä varten. 120 Näin muusan funktio on toimia<br />
taiteili<strong>ja</strong>n narsismin peilinä.<br />
Khnopf<strong>fi</strong>n, Rossettin <strong>ja</strong> Burne-Jonesin tuotannolle ominaisia piirteitä ovat toisteiset,<br />
eksessiiviset <strong>ja</strong> dis<strong>fi</strong>guroivat detaljit. Tämä kuoleman kieltämiseen viittaava fetisoiva<br />
ote on tarkasteluni kohteena. Mielenkiintoni kohdistuu myös katseen painoarvoon sekä<br />
taiteili<strong>ja</strong>n läsnäoloon teoksessa.<br />
Seuraavaksi käsittelen Fernand Khnopf<strong>fi</strong>n maalauksen I lock my door upon myself<br />
kuoleman teemaa kahden maalauksen kautta. Valitsemani teokset ovat Dante Gabriel<br />
Rossettin Beata Beatrix (n.1862-1870) <strong>ja</strong> Edward Burne-Jonesin King Cophetua and<br />
119 Ferruta 2008.<br />
120 Buchwald 1996, 91, 101-103.<br />
42
Change language