Uni, muisto ja mielenmaisema - - Helda - Helsinki.fi
Uni, muisto ja mielenmaisema - - Helda - Helsinki.fi
Uni, muisto ja mielenmaisema - - Helda - Helsinki.fi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Taka-alalla näkyvä vanhan kaupungin siluetti on naisen sielun hei<strong>ja</strong>stuma.<br />
Menneisyyden <strong>muisto</strong>t <strong>ja</strong> todellisuus yhdistyvät teoksessa, jossa aika on pysähtynyt.<br />
Kuten maalaus I lock my door upon myself, teos toimii nostalgisena <strong>muisto</strong>n<br />
säilyttäjänä.<br />
Kuten aiemmin on käynyt ilmi, Khnopff oli kiinnostunut Swedenborgin opeista. Niihin<br />
kuuluivat a<strong>ja</strong>tukset lapsuudesta paratiisinomaisena tilana. 186 Haave kadotetusta<br />
paratiisista kiinnittyi Khnopf<strong>fi</strong>lla lapsuuden Brüggeen. Menetetty mutta <strong>muisto</strong>issa<br />
elävä Brügge toimi pakopaikkana tyydyttämättömästä todellisuudesta. Kuolleiden<br />
<strong>muisto</strong>a säilyttävistä monumenteista rakentuva kaupunki assosioitui Khnopf<strong>fi</strong>n<br />
mielikuvituksissa menetettyyn rakkauden kohteeseen. Kaupunki oli <strong>muisto</strong>merkki <strong>ja</strong><br />
kuolleen kuva. 187<br />
Maalauksessa I lock my door upon myself Brüggen maisema on sijoitettu Margueriten<br />
<strong>muisto</strong>merkkinä toimivan patsaan oikealle puolelle suuntaan, johon patsaan<br />
näkemättömät silmät on kohdistettu. Sekä patsas että maisema esittävät vain osan<br />
kokonaisuudesta: ne ovat fragmentte<strong>ja</strong>, jotka toimivat metonymisesti. Kuolinnaamiota<br />
muistuttavan patsaan <strong>ja</strong> kuolleen kaupungin rinnastamisen kautta Marguerite<br />
identi<strong>fi</strong>oituu Brüggeen.<br />
Fernand Khnopf<strong>fi</strong>n kuvaukset Brüggestä poh<strong>ja</strong>utuivat hänen mielikuviinsa <strong>ja</strong><br />
<strong>muisto</strong>ihinsa. Muistin apuna Khnopff käytti E. Neurdainin 1880-luvulta lähtöisin<br />
olevia valokuvia, mutta antoi mielikuvituksensa muokata näitä fragmentaarisia<br />
representaatioita. 188 Erilaisten a<strong>ja</strong>llisten <strong>ja</strong> paikallisten todellisuuksien tasot yhdistyivät<br />
taiteili<strong>ja</strong>n teoksissa romanttiseksi nostalgiaksi. 189<br />
Maalauksessa I lock my door upon myself näkyy taiteili<strong>ja</strong>n monokromiaa lähentyvä<br />
väripaletti, joka viittaa valokuvan vaikutukseen. Erityisesti Brüggeä kuvaavan<br />
186 Sara<strong>ja</strong>s-Korte 1966, 172-173.<br />
187 Kaupungin identiteetin tunnusmerkeistä rakentuneen naisen aihe toistuu Fernand Khnopf<strong>fi</strong>lla<br />
myöhemmin muun muassa jo aiemmin mainitussa triptyykissä D'Autrefois (1905).<br />
188 Kosinski 1999, 151.<br />
189 Marie-So<strong>fi</strong>e Lundström on tutkinut nostalgiaan <strong>ja</strong> <strong>muisto</strong>ihin liittyvien matka<strong>muisto</strong>jen metonymistä<br />
luonnetta. Yksilöllisen kokemuksen <strong>muisto</strong>issa narratiivi rakentuu fragmenteista. Historian eri<br />
kerrosten läpi matkaamisen metaforana Lundström käyttää palimpsestia. Palimpsesti viittaa<br />
kirjoituspintaan, jossa on jälkiä aiemmista teksteistä; alkuperäinen teksti on myöhemmin pyyhitty tai<br />
raaputettu pois <strong>ja</strong> korvattu uudella tekstillä (Lundström 2007, 16-17, 29).<br />
65
Change language