Uni, muisto ja mielenmaisema - - Helda - Helsinki.fi
Uni, muisto ja mielenmaisema - - Helda - Helsinki.fi
Uni, muisto ja mielenmaisema - - Helda - Helsinki.fi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Vuosisadan lopun tunnelmaan viittaava <strong>fi</strong>n-de-siècle -termi kertoi modernisaation<br />
aiheuttamasta ahdistuksesta <strong>ja</strong> tulevaisuuden pelosta. Termi levisi yleiskäyttöön 1800-<br />
luvun lopulla, <strong>ja</strong> sillä viitattiin tunteeseen kulttuurin vanhenemisesta <strong>ja</strong> henkisten<br />
voimavarojen ehtymisestä. Taiteessa viipyili melankolian <strong>ja</strong> nostalgian tunnelma.<br />
Modernisaation aiheuttamassa arvotyhjiössä kärjistyi mal-de-siècle, modernin ihmisen<br />
hermoheikkous. Taiteiden alueella eli kuitenkin unelma uudesta sisäisyydestä <strong>ja</strong><br />
kauneudesta, tosin kytkettynä kuoleman <strong>ja</strong> häviön teemoihin. Modernin a<strong>ja</strong>n tuottama<br />
ahdistus näkyi sisäisiin tiloihin, mielikuvitukseen <strong>ja</strong> alitajuntaan pakenevilla<br />
taiteilijoilla. Psykologinen suuntaus kiinnosti <strong>fi</strong>n-de-sièclen aikakautta.<br />
Kir<strong>ja</strong>llisuudessa uusi poetiikka rikkoi tarinan sielunmaisemaksi, kuvataiteessa<br />
maalaukset esittivät <strong>mielenmaisema</strong>a. Tekstit <strong>ja</strong> kuvat toimivat väylänä sisäisiin<br />
mielikuviin <strong>ja</strong> piilotajuntaan. 191<br />
Taiteili<strong>ja</strong> koki poliittisessa, sosiaalisessa <strong>ja</strong> taloudellisessa asemassa raju<strong>ja</strong> muutoksia,<br />
jotka johtivat taiteili<strong>ja</strong>n vieraantumiseen yhteisöstään. Tämä vieraantumisteema näkyi<br />
lisääntyvänä yksilöllisen vapauden <strong>ja</strong> yksinäisyyteen vetäytymisen ilmiönä, jossa<br />
taiteili<strong>ja</strong>n kutsumustehtävällä oli transsendentaalinen vivahde. Taiteili<strong>ja</strong> harjoitti<br />
mysteeriä, jonka riitit olivat vain harvojen tiedossa. 192 Taideteokset olivat esoteerisia<br />
luonteeltaan. Erilaisiin analogioihin perustuva esoteerisuus liittyy ideaan<br />
kokonaistaideteoksesta, joka on itsetietoisuudessaan tietyssä mielessä saavuttamaton.<br />
Fin-de-sièclen taiteessa <strong>ja</strong> taide<strong>fi</strong>loso<strong>fi</strong>assa esiintyi a<strong>ja</strong>tus totaalisen taideteoksen<br />
luomisesta - Gesamtkunstwerk -idea ei ollut kaukana uskonnosta tai magiasta. 193<br />
Mainitsin tutkimuksessani aiemmin 1800-luvun lopun tunnusomaisen tyypittelevän <strong>ja</strong><br />
estetisoivan ikonogra<strong>fi</strong>an, jossa kuva kauniista naisesta voi viitata itseensä runon tai<br />
maiseman tavoin. Fernand Khnopf<strong>fi</strong>n huonetilaan suljettu naishahmo voi toimia<br />
rinnasteisena tai jopa synekdokeena tiettyyn paikkaan liittyvälle kir<strong>ja</strong>llisuudelle. Paikan<br />
kokeminen on yhdistettävissä yksilön <strong>ja</strong> yhteisön sisäiseen <strong>mielenmaisema</strong>an,<br />
<strong>muisto</strong>ihin <strong>ja</strong> alitajuntaan.<br />
Fernand Khnopf<strong>fi</strong>n maalausta I lock my door upon myself on mahdollista tulkita<br />
191 Ks.esim. Lyytikäinen 1991, 7-12.<br />
192 Ks.esim. Beardsley 1976, 276, 283-285.<br />
193 Delevoy 1982, 18.<br />
67
Change language