Uni, muisto ja mielenmaisema - - Helda - Helsinki.fi
Uni, muisto ja mielenmaisema - - Helda - Helsinki.fi
Uni, muisto ja mielenmaisema - - Helda - Helsinki.fi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
suoraan belgialaisen aikalaiskir<strong>ja</strong>llisuuden kautta. Valitsemani kir<strong>ja</strong>llinen teos on<br />
Georges Rodenbachin romaani Bruges-la-Morte, jonka keskeinen teema on kuolema.<br />
Fin-de-sièclen kuolemanhaaveilun <strong>ja</strong> melankolisen sieluntilan tulkiksi luonnehdittu<br />
Rodenbach vaikutti teksteillään ystävänsä Khnopf<strong>fi</strong>n tuotantoon <strong>ja</strong> toisin päin.<br />
Khnopf<strong>fi</strong>n maalauksen sisällöstä <strong>ja</strong> detaljeista on löydettävissä vastineet romaanin<br />
sisällölle, korresponsseille <strong>ja</strong> metaforille. Maalaus kertoo kir<strong>ja</strong>llisen taustalähteen<br />
tarinaa, kuvan kieli vastaa kielen kuvia.<br />
Vertaamalla Khnopf<strong>fi</strong>n <strong>ja</strong> Rodenbachin tuotantoa yhtäläisyyksiä löytyy runsaasti.<br />
Näille symbolistisille kokonaistaideteoksille on ominaista taiteenlajien rajo<strong>ja</strong> rikkova<br />
tyyli sekä viehtymys sisätilan teemaan. Maalausta <strong>ja</strong> romaania yhdistää tuonpuoleiseen<br />
kurottava mielikuvitus, kerroksellisuus, fragmentaarisuus, vih<strong>ja</strong>avuus, arvoituksellisuus,<br />
aistiharhaisuus <strong>ja</strong> alitajunnan syövereistä inspiroitunut poh<strong>ja</strong>vire. Alitajunta liittyi niin<br />
kuvataiteessa kuin kir<strong>ja</strong>llisuudessa <strong>fi</strong>n-de-sièclen tapaan puhua itsestä, nähdä itsensä <strong>ja</strong><br />
tuntea itsensä. Vuosisadan vaihteessa spekuloitiin vakavasti luovuuden yhteyttä uneen<br />
<strong>ja</strong> hallusinaatioon. 194 Rodenbachin teosten on huomattu noudattavan estetiikkaa, jossa<br />
metaforisen aavemaisen ympäristön luominen toimii sanastona sisäisille a<strong>ja</strong>tuksille. 195<br />
Tämä sisäänpäinkääntyneisyys on ominainen piirre myös Khnopf<strong>fi</strong>n taiteessa.<br />
Khnopf<strong>fi</strong>n <strong>ja</strong> Rodenbachin teoksia yhdistää Brügge, jonka kuolemalla <strong>ja</strong> melankolialla<br />
leimattu atmosfääri toimii <strong>mielenmaisema</strong>n peilinä. Kaupungilla oli oma<br />
persoonallisuutensa, joka saattoi näyttäytyä teosten henkilöhahmojen kautta.<br />
Symbolistien palvoma Brügge toimii esimerkkinä belgialaisten taiteilijoiden <strong>ja</strong><br />
kir<strong>ja</strong>ilijoiden taipumuksesta sitoa teoksensa maantieteelliseen paikkaan. Menneiden<br />
aikojen rikkaan flaamilaisen kulttuuriperinnön etsintä saattoi johdattaa Khnopf<strong>fi</strong>a <strong>ja</strong><br />
Rodenbachia käsittelemään Brüggen teemaa.<br />
Belgialaisen <strong>fi</strong>n-de-sièclen taiteen <strong>ja</strong> kir<strong>ja</strong>llisuuden samastuminen paikallisuuteen liittyy<br />
jo Belgian maantieteelliseen si<strong>ja</strong>intiin Ranskan naapurissa. Pyrkimys omaan<br />
kir<strong>ja</strong>lliseen identiteettiin näkyy konventionaalisten taidelajien rajo<strong>ja</strong> rikkovassa<br />
transgressiivisessa kuvastossa, joka sai inspiraationsa flaamilaisesta mystisismistä,<br />
saksalaisesta romantiikasta <strong>ja</strong> englantilaisilta prerafaeliiteilta. Belgialla oli merkittävä<br />
194 Stubbs 2000, 148-149, 160. Vrt. ranskan kielen inconscience (not been awake, not aware) <strong>ja</strong> eng.<br />
unconsciousness.<br />
195 Stubbs 2000, 164-167.<br />
68
Change language