Uni, muisto ja mielenmaisema - - Helda - Helsinki.fi
Uni, muisto ja mielenmaisema - - Helda - Helsinki.fi
Uni, muisto ja mielenmaisema - - Helda - Helsinki.fi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Näynomainen Beata Beatrix oli osa Rossettin suruprosessia. 138<br />
Lizzie Siddal oli riippuvainen laudanumista, mutta huumausaineet olivat tuttu<strong>ja</strong> myös<br />
Dante Gabriel Rossettille. Taiteessa transsendentaaliset pyrkimykset tarvitsivat agentin.<br />
Huumausaineiden käyttö tajunnan laajentajina oli yleistä 1800-luvulla. Oopiumi liittyy<br />
allegoriseen <strong>ja</strong> mytologiseen kasviin, unikkoon, joka esiintyy niin Khnopf<strong>fi</strong>n kuin<br />
Rossettin maalauksessa. Uneliaitten naishahmojen silmät – piikkipupilliset tai suljetut<br />
– viittaavat psykoaktiivisen aineen käyttöön. Aivo<strong>ja</strong> hurmaavaa unikosta saatavaa<br />
oopiumia käytettiin runollisen inspiraation aikaansaamiseksi, kipu- <strong>ja</strong> mielialalääkkeenä<br />
<strong>ja</strong> nautintoaineena. Niin miespuolisille kuin naispuolisillekin taiteilijoille <strong>ja</strong><br />
kir<strong>ja</strong>ilijoille tästä paheesta saattoi tulla addiktio, joka aiheutti hermoheikkoutta,<br />
ra<strong>ja</strong>tilakokemuksia <strong>ja</strong> hallusinaatioita. Symbolismin synesteettinen estetiikka liittyy<br />
edellä mainittuihin kokemuksiin. 139<br />
Khnopf<strong>fi</strong>n maalauksen I lock my door upon myself naishahmon steriilii <strong>ja</strong> eloton katse<br />
herättää levottomuutta. Naishahmo näyttää hypnotisoidulta peilimäisine silmineen.<br />
Tämä kertoo Khnopf<strong>fi</strong>n kiinnostuksesta salatieteitä kohtaan 1890-luvulla. Myös<br />
Rossettin Beata Beatrix -maalauksen elämän <strong>ja</strong> kuoleman ra<strong>ja</strong>tilassa kuvattu<br />
naishahmo näyttää hypnotisoidulta. 1800-luvulla hypnoosia <strong>ja</strong> spiritismiä käytettiin<br />
yleisesti yrityksissä ottaa yhteys kuolleisiin. Rossettin tiedetään harrastaneen istunto<strong>ja</strong>,<br />
joissa hän yritti tavoittaa Lizzien henkiolennon. 140<br />
Khnopf<strong>fi</strong>n <strong>ja</strong> Rossettin ikonogra<strong>fi</strong>sesti yhteenkuuluvat naishahmot esiintyvät irrallisina,<br />
tunteettomina, tyyninä <strong>ja</strong> välinpitämättöminä. Niin Khnopf<strong>fi</strong>n kuin Rossettin<br />
tapauksessa maalaukset ovat taiteili<strong>ja</strong>n luomistyön merkkejä <strong>ja</strong> mentaale<strong>ja</strong> kuvia.<br />
Teosten naishahmo<strong>ja</strong> voi tulkita intimiteetteinä <strong>ja</strong> kaksoisolennon teeman kautta:<br />
naishahmot ovat taiteilijoiden omakuvia <strong>ja</strong> toimivat sielunpeilinä. Rossettin on katsottu<br />
projisoivan malliinsa subjektiivisuuden esikuvan prosessin kautta omaa<br />
temperamenttiaan <strong>ja</strong> pyrkimyksiään, mikä tarkoittaa kommunikointia feminiinisen<br />
tyypin sielun kautta. 141 Myös Khnopff hei<strong>ja</strong>sti maalauksen I lock my door upon myself<br />
punahiuksiseen naistyyppiin omaa sisintään.<br />
138 Marsh 1999, 240-243, 302.<br />
139 Boon 2002, 22-23, 29-31, 40-42, 45-47, 226.<br />
140 Marsh 1999, 302.<br />
141 Dorra 1995, 19-23.<br />
47
Change language