Uni, muisto ja mielenmaisema - - Helda - Helsinki.fi
Uni, muisto ja mielenmaisema - - Helda - Helsinki.fi
Uni, muisto ja mielenmaisema - - Helda - Helsinki.fi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
saavuttamaton naishahmo, jonka hypnoottisten peilimäisten silmien sulkeutunut katse<br />
liittyy a<strong>ja</strong>tukseen taideteoksesta omana maailmanaan. Suljettujen <strong>ja</strong> sammutettujen<br />
silmien teeman suosio oli silmiinpistävää <strong>fi</strong>n-de-sièclen taiteessa. 128<br />
Riikka Stewen on tulkinnut tätä 1800-luvun lopun viehtymystä suljettujen silmien<br />
aiheeseen Platonin anamnesisopin kautta, jossa muistamisella – silmät sulkien,<br />
sisäänpäin kääntyen - tavoitellaan ykseyttä tosiolevaisen kanssa. Fin-de-sièclen<br />
taideteorioissa esiintyvä a<strong>ja</strong>tus taideteoksesta symbolina liittyy subjektiiviseen “puhtaan<br />
läsnäolon” kokemukseen jäljittelyn si<strong>ja</strong>sta. 129 Tämä henkilökohtainen ote liittyy<br />
Khnopf<strong>fi</strong>n <strong>ja</strong> Rossettin tapauksissa maalaukselliseen <strong>ja</strong> pelkistettyyn naishahmoon, joka<br />
käsitykseni mukaan on taiteili<strong>ja</strong>n itsensä hei<strong>ja</strong>stuma eikä siten perinteisessä mielessä<br />
muotokuva pakkomielteen kohteesta. Marguerite on ottanut Hypnoksen, Lizzie<br />
kyyhkysen 130 allegorisen muodon. Hypnos <strong>ja</strong> kyyhkynen toimivat tuonpuoleisen<br />
välittäjinä. Molemmat tarjoavat poisnukkuvalle unikkoa ikuisen unen lupauksena.<br />
Teokset ovat taiteilijoiden unia, näkyjä kuoleman kautta täyttyneestä mahdottomasta<br />
rakkaudesta.<br />
Khnopf<strong>fi</strong>n maalauksessa esiintyy Marguerite-muusan jälkeinen uusi naistyyppi, joka on<br />
suoraan verrattavissa Rossettin Beata Beatrixin sekä eteeriseen että aistikkaaseen<br />
naishahmoon. Tämän ihannenaishahmon ominaispiirteitä ovat ylvään kaulan alle<br />
laskeutuvat runsaat punaiset hiukset, kalpea iho, huomattavan korostunut suun <strong>ja</strong> leuan<br />
alue sekä pitkät sormet. Piirteet viittaavat Lizzie Siddalin ulkonäköön. 131 Nämä<br />
havaittavissa olevat korostetut detaljit kertovat fetisoidusta kohteesta. Rossettilla oli<br />
erityinen pakkomielle punaisiin hiuksiin. 132 Seksuaalista mielihyvää tuottavat<br />
eksessiiviset yksityiskohdat antavat maskuliinisen katseen hyväillä kuvattua hahmoa. 133<br />
Khnopf<strong>fi</strong>n tapauksessa seksuaalinen ote on naamioituneempi.<br />
Kohteen fetisointi näkyy Khnopf<strong>fi</strong>n <strong>ja</strong> Rossettin kuoleman teeman valinnassa. Kauniin<br />
naisen kuolema oli taiteilijoille mitä poeettisin aihe. Kir<strong>ja</strong>lliset innoitukset muuttivat<br />
128 Rheims 1965, 120; Dijkstra 1986, 25, 176-177, 180.<br />
129 Stewen 1996, 17-22.<br />
130 Healey 2004. The Victorian Web. Dante Gabriel Rossettin antama lempinimi Lizzie Siddalille oli<br />
“Dove”.<br />
131 Kuvaus Lizzie Siddalin ulkonäöstä ks. Marsh 1999, 88, 217.<br />
132 Marsh 1999, 208.<br />
133 Marsh 1999, 68. Ingresin eroottinen taide oli tehnyt Dante Gabriel Rossettiin vaikutuksen Pariisissa.<br />
(Myös Fernand Khnopff oli viehättynyt Ingresistä).<br />
45
Change language