Uni, muisto ja mielenmaisema - - Helda - Helsinki.fi
Uni, muisto ja mielenmaisema - - Helda - Helsinki.fi
Uni, muisto ja mielenmaisema - - Helda - Helsinki.fi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Sinänsä viattomien yksityiskohtien tai detaljien paljous voi esimerkiksi kääntyä<br />
ahdistuneen pakkomielteiseksi yritykseksi legitimitoida representaation kohteena oleva<br />
asia. Toisteiset, epäyksilölliset detaljit voivat osoittautua kiinnostaviksi eräänlaisina<br />
kumuloituvina eleinä. Diegeettisiksi, kuvakerronnan sisäisiksi tai ilmitason sanomaa<br />
tukeviksi tulkittu<strong>ja</strong> detalje<strong>ja</strong> voidaan niin ikään lähestyä oireellisina, kun eri kuvat<br />
pannaan dialogiin keskenään.<br />
Detaljista poikkeavaksi yksityiskohdan lajiksi tai tyypiksi voidaan ymmärtää<br />
fragmentti, joka selkeimmillään viittaa irralliseen yksityiskohtaan. Fragmentti voi<br />
toimia sekä metaforisesti että metonymisesti. Fragmentin voidaan a<strong>ja</strong>tella olevan myös<br />
synekdokee, kokonaisuutta edustava osa. 62<br />
Palin ottaa tutkimuksessaan esille 1800-luvun tyypittelevän <strong>ja</strong> estetisoivan<br />
naiskuvaston. Maalauksen kauneuden <strong>ja</strong> naisen kauneuden välille ei tehdä eroa, eikä<br />
kauneuden yleisluontoisessa tematisoinnissa ole merkityksellistä kohteen yksilöllinen<br />
persoona. Kuva kauniista naisesta voi siis viitata itseensä lyyrisen runon tai maiseman<br />
tavoin, tätä voisi myös tarkastella modernistisen taideteoksen itseensä viittaavuuden<br />
kautta. 63<br />
Minua on inspiroinut Linda Nochlinin tuotannossa tapa tarkastella ihmiskuvia modernin<br />
irrallisuuden <strong>ja</strong> vieraantuneisuuden kontekstissa, johon juuri fragmentoituneisuus<br />
kiinteästi liittyy. Nochlin on kiinnittänyt huomion naiskuvien ongelmallisiin<br />
yksityiskohtiin fragmentin <strong>ja</strong> siihen kytkeytyvän fetissin käsitteen avulla. 64<br />
Nochlinin 1800-luvun lopun taidetta käsittelevä The Body in Pieces: The Fragment as a<br />
Metaphor of Modernity (1994) näkee fragmentin edustavan modernismia, modernin<br />
elämän kokemista. Fragmentti liittyy siten myös nostalgiaan. Nochlin väittää, että<br />
1800-luvulla taiteili<strong>ja</strong>t käyttivät fragmenttia - osa-vartaloita, leikattu<strong>ja</strong> kuvapinto<strong>ja</strong> yms.<br />
- abstrakteihin tarkoituksiin. Modernin elämän kokemisen luonne sisälsi sosiaalisen,<br />
psykologisen <strong>ja</strong> metafyysisen fragmentoitumisen. Tähän liittyi muun muassa itsensä<br />
kokonaiseksi tuntemisen menetys, ha<strong>ja</strong>antuvat yhteydet, pysyvien arvojen muuttuminen<br />
<strong>ja</strong> tuhoutuminen, kapitalismin ote porvarisyhteiskunnassa <strong>ja</strong> pyhän maallistuminen.<br />
62 Palin 2004, 49-56. Palinin kuva-analyysissä yksityiskohta <strong>ja</strong> kokonaisuus tuotetaan samanaikaisesti<br />
luennassa eikä kumpikaan ole ensisi<strong>ja</strong>inen - detaljia ei palauteta olemassa olevaan kokonaisuuteen,<br />
vaan se synnyttää uudenlaisen kokonaisuuden.<br />
63 Palin 2004, 350-353.<br />
64 Nochlinin feministinen lähestymistapa näkee fragmentin siten myös misogynian <strong>ja</strong> stereotypioiden<br />
ilmentymänä sosiopoliittisessa kontekstissa.<br />
23
Change language