Uni, muisto ja mielenmaisema - - Helda - Helsinki.fi
Uni, muisto ja mielenmaisema - - Helda - Helsinki.fi
Uni, muisto ja mielenmaisema - - Helda - Helsinki.fi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
kautta. Hypnoosiin viittaa myös maalauksesta löytyvä ilmassa roikkuva riipus (kuva 6).<br />
Hypnoosia 4 käytettiin 1800-luvulla myös terapeuttisena välineenä ihmismielen<br />
syvyyksien tutkimisessa.<br />
Jeffery Howelta huomaamatta jäänyt pienempi Hypnoksen pään toisinto kertoo minulle<br />
maalauksen kuuluvan meditatiivisiin kuviin. Teoksen sisältö kätkettyine,<br />
hämmentävine, hei<strong>ja</strong>stuksenomaisine <strong>ja</strong> irrallisine osineen kertoo sen rituaalinomaisesta<br />
tehtävästä toimia välittäjänä eri maailmojen välillä. Kuplamaisen kuvion sisällä kelluva<br />
pää on verrattavissa astraalihahmoon. Läpikuultava henkiolento muistuttaa 1800-luvun<br />
okkultismista. Maalauksesta löytämäni Hypnoksen pään redundantti esiintyminen on<br />
myös seikka, joka mielestäni korostaa tämän yksityiskohdan merkityksellisyyttä<br />
teoksen ymmärtämisessä.<br />
Mainitsemani pyöreä leijuva kuplamainen kuvio on yksityiskohta, joka esiintyy<br />
Khnopf<strong>fi</strong>n tuotannossa vuoden 1890 kieppeillä. Näitä kehämäisiä ilmestyksiä olen<br />
löytänyt I lock my door upon myself -maalausta edeltävistä seuraavissa teoksissa: Près<br />
de la mer (1890) (kuva 7) <strong>ja</strong> Solitude (1890-1891). Pyöreäreunainen peilikuvaksi<br />
tulkittava hei<strong>ja</strong>stus esiintyy jo monta versiota saaneessa teoksessa Avec Grégoire Le<br />
Roi. Mon coeur pleure d'autrefois (1889) (kuva 8). Tulkitsen näitä swedenborgilaisille<br />
kehille sukua olevia salaperäisiä kuplia <strong>ja</strong> peilejä sisimmän hei<strong>ja</strong>stuksia, sielun peilinä.<br />
Palaan vielä löydökseeni eli pieneen Hypnoksen pään varianttiin. Katson sen<br />
siivettömyyden viittaavan kuoleman jumala Thanatokseen. Antiikin tarustossa<br />
kuoleman jumala Thanatos oli unen jumala Hypnoksen kaksoisveli. Itse Hypnos oli<br />
puolestaan Fernand Khnopf<strong>fi</strong>lle merkittävä henkilöitymä, jolle hän myöhemmin rakensi<br />
yksityisalttarin (kuva 9) vuosina 1900-1902 rakennettuun linnamaiseen kotistudioonsa. 5<br />
Ihmiskasvojen mittasuhteissa kuvattu <strong>ja</strong> asetelmallisesti keskeinen Hypnoksen patsas<br />
alkoi esiintyä Khnopf<strong>fi</strong>n teoksissa vuodesta 1891 lähtien.<br />
Artefaktiin kohdistuva pakkomielle on huomattava. Sinisiipinen patsas näyttäytyy<br />
ensimmäistä kertaa maalauksessa I lock my door upon myself. Seuraavan kerran<br />
4 Hypnoosi -sana on alkuisin kreikankielisestä unta tarkoittavasta sanasta hypnos.<br />
5 Fernand Khnopff näki oletettavasti ensimmäistä kertaa alkuperäisen yksisiipisen pronssipatsaan<br />
ensiviisiitillään Englantiin vuonna 1891. Khnopff teki 1890-luvulla pronssikopion tästä British<br />
Museumissa si<strong>ja</strong>itsevasta roomalaisesta kreikkalaisen Scopaksen patsaan kopiosta (Landow 2005.<br />
The Victorian Web; Delevoy et al. 1987, 327-328).<br />
5
Change language