Uni, muisto ja mielenmaisema - - Helda - Helsinki.fi
Uni, muisto ja mielenmaisema - - Helda - Helsinki.fi
Uni, muisto ja mielenmaisema - - Helda - Helsinki.fi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
taiteellisia liikehdintöjä. Näistä yksi mutta selväpiirteisin oli prerafaeliittien<br />
koulukunta. Taidehistoriallisesti keskeisiksi nimiksi nousivat koulukunnan perustajista<br />
Dante Gabriel Rossetti, William Holman Hunt <strong>ja</strong> John Everett Millais sekä Rossettin<br />
oppilas Edward Burne-Jones, joka liittyi ryhmään myöhemmin. Prerafaeliitit suosivat<br />
usein kir<strong>ja</strong>llisuuteen poh<strong>ja</strong>avia nostalgisia, eksoottisia, myyttisiä <strong>ja</strong> fantasia-aiheita.<br />
Saksalaisilta nasareeneilta ihanteensa saaneet prerafaeliitit kääntyivät taiteessaan<br />
henkisyyteen. Uusplatonilaiset opit kiinnostivat erityisesti Dante Gabriel Rossettia. 103<br />
Prerafaeliittien veljeskunnan taakse unohdettiin pitkäksi aikaa lähipiiriin kuuluvat<br />
naistaiteili<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> -kir<strong>ja</strong>ili<strong>ja</strong>t. Nämä lah<strong>ja</strong>kkaat naiset joutuivat tyytymään perinteisiin<br />
rooleihin malleina, rakasta<strong>ja</strong>ttarina, vaimoina <strong>ja</strong> sisarina. Tätä epäkohtaa vastaan<br />
taisteli muun muassa Dante Gabriel Rossettin sisar Christina Rossetti, joka oli<br />
kunnianhimoinen kir<strong>ja</strong>ili<strong>ja</strong>. Dante Gabriel Rossettin taiteellisesti <strong>ja</strong> kir<strong>ja</strong>llisesti lah<strong>ja</strong>kas<br />
malli <strong>ja</strong> puoliso Elizabeth “Lizzie” Siddal taas luopui unelmistaan <strong>ja</strong> lopulta elämästään.<br />
Huomionarvoista on, että Fernand Khnopf<strong>fi</strong>a kiinnosti ihailemiensa prerafaeliittien<br />
taiteen lisäksi myös heidän elämänsä käänteet, joihin luonnollisesti myös rakkausasiat<br />
liittyivät tiivisti. Mielenkiinnon mittakaavasta kertoo se, että Khnopff jopa luennoi<br />
näistä aiheista. 104<br />
Ennen kuin siirryn käsittelemään Fernand Khnopf<strong>fi</strong>n maalauksen I lock my door upon<br />
myself prerafaeliittivaikutteita, annan katsauksen kuolema-aiheen historiaa tutkineiden<br />
Philippe Arièsin <strong>ja</strong> Michel Vovellen johtopäätöksistä. Ikonogra<strong>fi</strong>aa hyödyntäneet<br />
tutki<strong>ja</strong>t ovat huomanneet kuoleman teeman esiintyneisyydessä selvää<br />
pakkomielteenomaisuutta, joka näkyi kollektiivisessa kuvastossa enenevässä määrin<br />
1800-luvun alkupuoliskolta lähtien. Eritoten porvariston kokema identiteettikriisi sai<br />
eliittiyhteisön kiinnostumaan tietoisuuden rajoista <strong>ja</strong> salaisuuksista. Tämä selittää myös<br />
a<strong>ja</strong>n taiteilijoiden viehtymystä kuolema-aiheeseen. Fin-de-sièclen morbiditeetille<br />
sairaine sieluineen oli ominaista myös a<strong>ja</strong>tukset kuolemattomuudesta. 105<br />
Kiinnostava seikka on uudenlaisen kuvaston esiintyminen 1800-luvulla: kuolema<br />
kuvattiin unena <strong>ja</strong> assosioitiin useimmiten naisen hahmoon. Tämä on silmiinpistävää<br />
103 Dorra 1995, 17-18. Prerafaeliittien taiteili<strong>ja</strong>ryhmä perustettiin Englannissa 1848. Keskia<strong>ja</strong>sta<br />
kiinnostunutta ryhmää innoittivat Rafael <strong>ja</strong> ennen Rafaelia vaikuttaneet 1400luvun italialaiset <strong>ja</strong><br />
flaamilaiset taiteili<strong>ja</strong>t, kuten Dürer <strong>ja</strong> Fra Angelico.<br />
104 Ks. biogra<strong>fi</strong>aa koskeva liite 2.<br />
105 Ariès 1975, 106; Vovelle 1983, 484-485, 575-576, 597, 652-653.<br />
33
Change language