Uni, muisto ja mielenmaisema - - Helda - Helsinki.fi
Uni, muisto ja mielenmaisema - - Helda - Helsinki.fi
Uni, muisto ja mielenmaisema - - Helda - Helsinki.fi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
vääristynyt. 172<br />
Niin Manet'n kuin Khnopf<strong>fi</strong>n maalauksissa peili hei<strong>ja</strong>staa toista todellisuutta.<br />
Fragmentaarisissa teoksissa voi nähdä hidastettuun <strong>fi</strong>lmiin assosioituvia moninkertaisia<br />
aikamomentte<strong>ja</strong> sekä vaihtoehtoisten näkökulmien suuren määrän. Keskeisten<br />
naishahmojen liikkumattomat <strong>ja</strong> uneliaat katseet kohdistuvat kaukaisuuteen, ulos<br />
kuvasta. On olemassa useita tutkimuksia, jotka painottavat Manet'n samastumista<br />
baarineitoon. Myös Khnopff siirsi oman identiteettinsä maalauksensa melankoliseen<br />
naishahmoon. Molemmat taiteili<strong>ja</strong>t kätkivät myös todellisen intohimonsa kohteen<br />
maalaukseensa. 173<br />
Valokuvasta lähtöisin olevaa modernistista vaikutelmaa on tutkinut myös Michael<br />
Fried, joka lukee Folies-Bergèren baarineidon Manet'n vaikeasti luettaviin naiskuviin.<br />
Fried on kiinnittänyt huomiota mallin katseiseen <strong>ja</strong> eleisiin, joihin Manet´lla liittyy<br />
usein jäätävyys <strong>ja</strong> passiivisuus. Tämän silmiinpistävän kylmän katseen Fried assosioi<br />
Manet'n – myös pornogra<strong>fi</strong>sten - valokuvien käyttöön. Esimerkkinä kylmästä katseesta<br />
toimii Olympia (1863). Valokuvan käyttöön saattaa poh<strong>ja</strong>utua juuri se outous, jolla<br />
Manet'n maalauksia on usein tituleerattu. Manet maalasi siis valokuvaa, reproduktiota<br />
mallista. Valokuvamaisuus näkyy yksinkertaisessa, littanoidussa <strong>ja</strong> pysähtyneessä<br />
muodossa.<br />
Manet'n mallin käsittelyssä ilmenee valokuvamainen efekti, jossa mallin tyhjä <strong>ja</strong><br />
ilmaisematon katse suuntautuu ulos taulusta. Tämä vieraannuttava seikka etäännyttää<br />
katso<strong>ja</strong>n, mutta pyytää samalla katsomaan. Myös itsetietoisesti poseeraavien,<br />
passiivisten hahmojen narratiivista pois liukuvat eleet häiritsivät yleisöä aikanaan. 174<br />
Khnopf<strong>fi</strong>n maalauksen I lock my door upon myself staattinen, passiivinen <strong>ja</strong><br />
itsetietoinen naishahmo voidaan nähdä valokuvan käytön aiheuttaman vieraannuttavan<br />
vaikutelman tuloksena.<br />
172 Nochlin 1994, 30-31, 34-36, 38, 41-43.<br />
173 Édouard Manet'n maalauksen tilan representaatiota, katsojuutta <strong>ja</strong> katseen dynamiikkaa on<br />
analysoinut muun muassa Naomi Merrit (Merritt 2009). Manet'n identiteetin siirrosta <strong>ja</strong> rakastettuun<br />
kohdistetusta pakkomielteestä ks. esim. Kern 1996, 82-86.<br />
174 Fried 1996, 154-156, 286-289, 307, 325-327, 339. Manet'n termi non-absorptiveness toimii<br />
sisäisyyden indeksinä, hahmoihin ei saa yhteyttä eikä kontaktia.<br />
60
Change language