Uni, muisto ja mielenmaisema - - Helda - Helsinki.fi
Uni, muisto ja mielenmaisema - - Helda - Helsinki.fi
Uni, muisto ja mielenmaisema - - Helda - Helsinki.fi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
päiväliljo<strong>ja</strong>, romaanin kansikuvituksessa usein erheellisesti liljoiksi 201 mainitut kukat<br />
muistuttavat mielestäni anemonea, jonka tiedetään olleen Rodenbachin lempikukka.<br />
Anemone on kuolevan mutta ikuisen rakkauden vertauskuva.<br />
Rodenbachin romaania Bruges-la-Morte <strong>ja</strong> Khnopf<strong>fi</strong>n maalausta I lock my door upon<br />
myself verrattaessa rinnastuksia <strong>ja</strong> vastaavuuksia löytyy enemmän. Romaanin juoni <strong>ja</strong><br />
tarinan elementit näkyvät maalauksen fragmentaarisissa <strong>ja</strong> narratiivisissa<br />
yksityiskohdissa. Käyn seuraavaksi läpi romaanin juonen <strong>ja</strong> käsittelen sen jälkeen<br />
tekstiä maalauksen sisällön <strong>ja</strong> detaljien kautta.<br />
Rodenbachin Bruges-la-Morte on tutkielma menetetystä rakkaudesta, intohimosta <strong>ja</strong><br />
kohtalosta. Romaani kertoo melankolisesta leskimiehestä <strong>ja</strong> rappeutuvasta Brüggen<br />
kaupungista. Päähenkilö Hugues Viane suree yhä viisi vuotta sitten kuollutta<br />
vaimoaan. Hän muuttaa Brüggeen, sillä katsoo sen olevan täydellisen surumielinen<br />
tyyssi<strong>ja</strong> hänen vääjäämättömästi häiriintyneen sielunsa narsistisille edesottamuksille.<br />
Brüggesta, kuolleesta kaupungista, tulee kuolleen vaimon kuva. Sosiaalista elämää<br />
välttelevä Viane yrittää selvitä kivuliaasta tapahtumasta seuraamalla kuolleen<br />
kaupungin alakuloisia labyrinttimaisia katu<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> kanaale<strong>ja</strong>. Leskimies etsii analogioita<br />
menetykselleen. Hän palvoo kuolleen vaimonsa reliktejä, eniten hiuspalmikkoa.<br />
Vianen elämäntapa on pakonomainen sureminen. Tarina keskittyy Vianen<br />
pakkomielteeseen, joka kohdistuu nuoreen tanssi<strong>ja</strong>ttareen, Jane Scottiin, jonka Viane<br />
uskoo olevan kuolleen vaimonsa kaksoisolento. Jane Scott kyllästyy Vianen seuraan,<br />
minkä seurauksena yhdennäköisyys kuolleen vaimon kanssa häviää Scottin valheellisen<br />
luonteen käydessä ilmi. Hämmentyneenä Viane käy läpi syyllisyyden kriisin: hän<br />
uskoo, että kaupunki seuraa <strong>ja</strong> halveksii häntä. Draama vie Vianen psykologisen<br />
kidutuksen <strong>ja</strong> nöyryytyksen tielle kohtalokkain seurauksin. Pyhän Veren juhlakulkueen<br />
vaeltaessa katolisen kaupungin kaduilla Jane Scott her<strong>ja</strong>a Vianen varjelemia reliktejä,<br />
minkä seurauksena tapahtuu mielipuolinen murha: Viane kuristaa Scottin kuolleen<br />
vaimonsa hiuspalmikolla.<br />
Rodenbachin romaani rakentuu personi<strong>fi</strong>kaatioista, synestesiasta <strong>ja</strong> analogioista.<br />
Kaupunki rakennuksineen <strong>ja</strong> huonetiloineen sekä luonnon ilmiöt <strong>ja</strong> oliot ovat<br />
antropomor<strong>fi</strong>sia, ihmisen kaltaisia: kaupungilla on oma luonteensa, kuoleva nainen<br />
201 Silposuonisissa liljoissa ei ole lehtiruotia.<br />
71