Uni, muisto ja mielenmaisema - - Helda - Helsinki.fi
Uni, muisto ja mielenmaisema - - Helda - Helsinki.fi
Uni, muisto ja mielenmaisema - - Helda - Helsinki.fi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion – Faculty Laitos Institution – Department<br />
Humanistinen tiedekunta<br />
Filoso<strong>fi</strong>an, historian, kulttuurin <strong>ja</strong> taiteiden tutkimuksen laitos<br />
TekijäFörfattare – Author<br />
An<strong>ja</strong> Lehtovuori<br />
Työn nimi Arbetets titel – Title<br />
<strong>Uni</strong>, <strong>muisto</strong> <strong>ja</strong> <strong>mielenmaisema</strong> - kuoleman teema Fernand Khnopf<strong>fi</strong>n maalauksessa I lock my door upon myself<br />
(1891)<br />
Oppiaine Läroämne – Subject<br />
Taidehistoria<br />
Työn laji Arbetets art – Aika Datum – Month and Sivumäärä Sidoantal – Number of pages<br />
Level<br />
year<br />
Pro gradu<br />
10/2012<br />
112<br />
Tiivistelmä Referat – Abstract<br />
Tutkielman aiheena on kuoleman teema Fernand Khnopf<strong>fi</strong>n maalauksessa I lock my door upon myself (1891).<br />
Keskeiseksi avaimeksi teoksen ymmärtämisessä muodostuu maalausta koskevassa aiemmassa tutkimushistoriassa<br />
huomioimatta jäänyt yksityiskohta, joka viittaa kuoleman teemaan. Tutkielman tavoitteena on pal<strong>ja</strong>staa teoksesta<br />
syvempää sisältöä <strong>ja</strong> täydentää Fernand Khnopf<strong>fi</strong>a käsittelevää tutkimushistoriaa suomalaisella laajemmalla<br />
tutkimuksella, jota ei ole vielä olemassa.<br />
Tutkimusmenetelminä käytetään ikonogra<strong>fi</strong>aa <strong>ja</strong> intertekstuaalista lähestymistapaa. Khnopf<strong>fi</strong>n maalauksessa<br />
huomataan yhtymäkohtia prerafaeliittien taiteeseen sekä belgialaiseen aikalaiskir<strong>ja</strong>llisuuteen. Kuva-analyysin<br />
syventämiseksi tutkimusmenetelminä käytetään myös psykoanalyyttistä <strong>ja</strong> feminististä lähestymistapaa.<br />
Tutkimuksen teoreettinen tausta liittyy symbolismiin. Keskeiset teoreettiset käsitteet ovat symboli, yksityiskohta <strong>ja</strong><br />
siihen liittyvä fragmentti. Khnopf<strong>fi</strong>n teosta tarkastellaan symbolina, kokonaistaideteoksena. Tutkielma keskittyy<br />
yhden maalauksen sisällön tulkintaan yksityiskohta-analyysin kautta. Teos liitetään 1800-luvun lopun suosittuun<br />
kuoleman kultista kertovaan naisaiheiseen kuvastoon <strong>ja</strong> siinä nähdään viittauksia toisiin kuvallisiin <strong>ja</strong> kir<strong>ja</strong>llisiin<br />
teksteihin, mutta ennen kaikkea teosta analysoidaan taiteili<strong>ja</strong>n sisimmän ilmauksena.<br />
Itse teos I lock my door upon myself toimii pääasiallisena lähteenä tutkimuskohteelle, kuoleman teemalle.<br />
Tutkimusaineiston muodostavat tietyt 1800-luvun loppupuolella syntyneet kuvataiteen sekä kir<strong>ja</strong>llisuuden teokset.<br />
Näitä ovat Khnopf<strong>fi</strong>n teosten lisäksi tutkimuksen aiheen kannalta kiinnostavat prerafaeliittien kuvat <strong>ja</strong> tekstit sekä<br />
belgialaisesta aikalaiskir<strong>ja</strong>llisuudesta valittu vertailukohde. Keskeisiä teoksia ovat Christina Rossettin runo Who<br />
shall deliver me?, Dante Gabriel Rossettin Beata Beatrix, Edward Burne-Jonesin King Cophetua and the Beggar<br />
Maid, John Everett Millaisin Ophelia sekä Georges Rodenbachin Bruges-la-Morte. Tutkimusaineistoon sisältyy<br />
taiteilijoihin liittyviä biogra<strong>fi</strong>sia tutkimuksia, <strong>fi</strong>n-de-sièclen taideteorioita käsitteleviä tutkimuksia, yksityiskohdan<br />
teoriaa käsittelevää kir<strong>ja</strong>llisuutta, symbolismia käsitteleviä teoksia, 1800-luvun lopun kaunokir<strong>ja</strong>llisuuteen <strong>ja</strong> <strong>fi</strong>nde-sièclen<br />
naiskuvaan keskittyviä kirjoituksia, kuoleman representaatioon liittyviä analyysejä sekä kuoleman<br />
teeman historiaa käsittelevää kir<strong>ja</strong>llisuutta. Lähdeaineistoon kuuluu myös 1800-luvun valokuvaa käsittelevää<br />
kir<strong>ja</strong>llisuutta, <strong>ja</strong> tutkimuksessa tarkastellaan myös niin taiteili<strong>ja</strong>lle kuulunutta kuin 1800-luvun loppupuolelle<br />
ajoitettua valokuvamateriaalia. Tutkimusaineistoon lukeutuu myös Fernand Khnopf<strong>fi</strong>a käsittelevä monogra<strong>fi</strong>a.<br />
Tutkielma <strong>ja</strong>kautuu kolmeen tutkimukselliseen osaan, joissa kuoleman teemaa käsitellään prerafaeliittivaikutteiden,<br />
menetettyyn liittyvän <strong>muisto</strong>n vaalimisen sekä belgialaisen aikalaiskir<strong>ja</strong>llisuuden kautta. Kuolema viktoriaanisen<br />
a<strong>ja</strong>n unena tarkastelee englantilaisten prerafaeliittien suosimaa tapaa kuvata kaunis nuori nainen, jolle kuolema on<br />
täyttymys. Osiossa osoitetaan, kuinka taiteili<strong>ja</strong>t hei<strong>ja</strong>stivat egoaan muusan, ideaalisen feminiinisen tyypin kautta.<br />
Englantilaisten prerafaeliittien tuotannosta saatu innoitus on todettavissa jo Khnopf<strong>fi</strong>n maalauksen nimestä.<br />
Kuolema, <strong>muisto</strong> <strong>ja</strong> menetys -osiossa käsitellään valokuvan funktiota menetetyn ihmisen, paikan tai asian <strong>muisto</strong>n<br />
vaalimisessa. Osiossa näytetään, kuinka menetetyn henkilön, paikan <strong>ja</strong> asian <strong>muisto</strong>n vaaliminen liittyy<br />
Khnopf<strong>fi</strong>lla läheiseen sisarsuhteeseen, lapsuuden kaupunkiin Brüggeen <strong>ja</strong> menetettyihin unelmiin.<br />
Kuoleman <strong>mielenmaisema</strong> -osuudessa luodaan aluksi yleiskatsaus belgialaiseen <strong>fi</strong>n-de-sièclen kir<strong>ja</strong>llisuuteen <strong>ja</strong><br />
keskitytään sen jälkeen Khnopf<strong>fi</strong>n ystävän Georges Rodenbachin Bruges-la-Morte -romaanin <strong>ja</strong> Khnopf<strong>fi</strong>n<br />
maalauksen yhtymäkohtien analyysiin.<br />
Tutkielman keskeiset tulokset johtavat päätelmiin, jotka näkevät Khnopf<strong>fi</strong>n maalauksen mentaalina kuvana,<br />
taiteili<strong>ja</strong>n sisäiset a<strong>ja</strong>tukset sisälleen kätkevänä symbolina. Maalaus I lock my door upon myself on erilaisista<br />
fragmenteista koostuva henkilökohtainen, <strong>muisto</strong>n vaalimiseen tarkoitettu <strong>muisto</strong>esine. Tutkielmassa halutaan<br />
tuoda esille aiemmissa teosta koskevissa tulkinnoissa niukasti huomioitu näkökulma, joka liittyy valokuvan<br />
vaikutukseen. Muun muassa viktoriaanisen a<strong>ja</strong>n post-mortem -valokuvien <strong>ja</strong> Khnopf<strong>fi</strong>n maalauksen yhtäläisyyksiä<br />
analysoidaan aiempaa tutkimushistoriaa rikastaen.<br />
Avainsanat – Nyckelord – Keywords<br />
Fernand Khnopff, I lock my door upon myself, kuolema, yksityiskohta-analyysi, <strong>fi</strong>n-de-siècle, symboli, fragmentti,<br />
prerafaeliitit, Rossetti, Burne-Jones, muusa, valokuva, Bruges-la-Morte, uni, <strong>muisto</strong>, <strong>mielenmaisema</strong><br />
Säilytyspaikka – Förvaringställe – Where deposited<br />
Helsingin yliopiston pääkir<strong>ja</strong>sto
Change language