Uni, muisto ja mielenmaisema - - Helda - Helsinki.fi
Uni, muisto ja mielenmaisema - - Helda - Helsinki.fi
Uni, muisto ja mielenmaisema - - Helda - Helsinki.fi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
todellisuuteen, huomauttaa Palin. Uuden välineen oman a<strong>ja</strong>n kuvaamisen<br />
velvoitteeseen toi valokuvaus. Palin ottaa esille Riikka Stewenin esittäneen a<strong>ja</strong>tuksen,<br />
että valokuvaa katsottaessa mielikuvitus fetisoisi kuvaan ”ikuistetun” hetken.<br />
Fragmentoituneen kuvan voidaan katsoa hei<strong>ja</strong>stavan fragmentoitunutta maailmaa, mutta<br />
tästä luennasta puuttuu Palinin mielestä a<strong>ja</strong>tus halun <strong>ja</strong> tiedostamattoman dynamiikasta.<br />
Esimerkiksi 1800-luvun lopun yleiset pakonomaisen harmonisoivat kuvat ovat yhtä<br />
lailla tulkittavissa fragmentoituvan tai fragmentoivan kokemuksen ilmauksiksi. 68<br />
Fragmenttien ohella myös sinänsä eheät detaljit voivat toistuessaan ilmaista<br />
fragmentoituneisuutta. Inttävä, toisteinen esittäminen outouttaa itsessään<br />
ongelmattomat elementit. Palin viittaa Elisabeth Bronfenin pohdintoihin, jotka<br />
käsittelevät naisen <strong>ja</strong> (muoto)kuvan, naisen <strong>ja</strong> kumman sekä naisen <strong>ja</strong> fetissin<br />
samastamista. Bronfenin mukaan Freudin käsite kumma (unheimlich) sisältää aina<br />
fragmentaatioon liittyvää minuuden vakauden, ruumiillisen eheyden <strong>ja</strong> kuolemattoman<br />
yksilöllisyyden menettämisen pelkoa. Tämän vuoksi kumman kokemus paikantuu<br />
ensisi<strong>ja</strong>isesti toistamispakkoon, pakonomaiseen uudelleen esittämiseen tai<br />
kaksoisolentojen luomiseen. Tällä kaksoisolennon tematiikalla on merkittävä osa<br />
tutkimuksessani. Koska kaksoisolento ei koskaan täydellinen toisinto, se itsessään<br />
viittaa fragmentaation <strong>ja</strong> erillisyyden olemassaoloon. Muotokuva voi täten toimia<br />
kaksoisolentona. Kaksoisolennon valossa voi Palinista lukea läsnäolon <strong>ja</strong> poissaolon<br />
vaikutelmaa, josta kertovat esimerkiksi tyhjät tuolit, avoimet ikkunat tai<br />
valonvälähdykset esineissä. Melankolisessa pysähtyneisyydessä ilmenee vierauden<br />
tunnetta sekä <strong>ja</strong> assosiaatiota vanitas -asetelmiin: kuvan henkilöt muuttuvat<br />
asetelmamaalauksen objekteiksi. 69<br />
Psykoanalyyttinen lähestymistapa selittää kuoleman kieltämisestä <strong>ja</strong> kuoleman vietistä<br />
kumpuavaa unheimlich -käsitettä. 1800-luvulla kuolinnaamioden hyödyntämistä<br />
postuumien muotokuvien lähtökohtana alettiin alettiin välttää: täydellisen kopion<br />
torjuttavuuteen voidaan Palinista yhdistää juuri Sigmund Freudin kammoa herättävän<br />
kaksoisolennon tematiikka. Palin huomauttaa, että muotokuva-termiä ei enimmäkseen<br />
käytetty valokuvan synonyyminä, vaikka molemmat viittasivat osuvan fysionomian<br />
tavoitteluun.<br />
68 Palin 2004, 62-65.<br />
69 Palin 2004, 338-339.<br />
25
Change language