Selja Kuntun pro gradu - Kansalliskirjasto
Selja Kuntun pro gradu - Kansalliskirjasto
Selja Kuntun pro gradu - Kansalliskirjasto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Tärkeimpänä kirjaston palveluista ammattikorkeakouluopiskelijat pitivät aineiston lainausta,<br />
toisen sijan sai mahdollisuus tehdä tiedonhakuja. Ammattikorkeakoulun kirjastojen<br />
käyttö oli useimmiten joko viikoittaista tai päivittäistä. Tiedonhankinnan<br />
suurimpina ongelmina opiskelijat pitivät tiedon hajanaisuutta ja kirjojen hankalaa tavoitettavuutta.<br />
Myös oman ammattikorkeakoulun kirjaston suhteellisen pienet kokoelmat<br />
koettiin ongelmaksi.<br />
Nevalaisen tutkimuksessa käsiteltiin myös elektronisen aineiston käyttöä ja siihen vaikuttavia<br />
tekijöitä. Kovinkaan moni tutkimukseen osallistuneista opiskelijoista ei pitänyt<br />
tietokantojen käyttöä vaikeana. Ongelmaksi koettiin sen sijaan se, ettei tiedetä mitä tietokantoja<br />
kirjastossa yleensä on käytettävissä. Nevalaisen työssä myös palvelujen tavoitettavuuden<br />
näkökulma korostui: laajoja artikkelitietokantoja ei välitetty käyttää, jos<br />
niiden sisältämä aineisto ei kuitenkaan ollut käden ulottuvilla. Tietokantojen käyttö oli<br />
alue, jolla opiskelijat kokivat tarvitsevansa eniten lisäohjausta. Internetiä sen sijaan käytettiin<br />
paljon ja sen käyttö koettiin helpoksi.<br />
1.3 Elektroninen aineisto tieteellisen viestinnän kentässä<br />
1.3.1 Sosiotekninen näkökulma<br />
Klingin ja Callahanin (2003) mukaan elektroninen tieteellinen viestintä viittaa tieteellisten<br />
artikkelien, tutkimustulosten ja viestien levittämiseen sähköisin keinoin. Kling,<br />
McKim ja King (2003) viittaavat erilaisiin tieteellistä viestintää tukeviin ja mahdollistaviin<br />
rakenteisiin käsitteellä tieteellisen viestinnän foorumi (Scholarly Communication<br />
Forum, SCF). Kirjoittajien mukaan näihin rakenteisiin kuuluvat yhtälailla sosiaaliset<br />
verkostot kuin viestintäympäristön tekninen muotokin.<br />
Klingin, McKimin ja Kingin (2003) mukaan elektronisia tieteellisen viestinnän foorumeita<br />
(e-SCF) on perinteisesti tutkittu ja kehitetty eräänlaisen standardimallin puitteissa.<br />
Standardimallin mukaan toimijan käytös on pitkälti selitettävissä viestintäjärjestelmän<br />
tarjoamien teknisten ominaisuuksien avulla. Standardimallissa toimijat mielletään yksittäisiksi<br />
käyttäjiksi, jotka päättävät rationaalisesti, teknologisia ominaisuuksia kriteereinä<br />
käyttäen, käyttävätkö he tiettyä järjestelmää vai eivät.<br />
11
Change language