17.03.2014 Views

Selja Kuntun pro gradu - Kansalliskirjasto

Selja Kuntun pro gradu - Kansalliskirjasto

Selja Kuntun pro gradu - Kansalliskirjasto

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

syventämään ja rikastamaan käyttäjätutkimusaineiston antamaa kuvaa opiskelijoiden<br />

elektronisten aineistojen, etenkin FinELib-aineistojen käytöstä. Teemahaastatteluaineiston<br />

avulla voidaan paneutua tarkemmin siihen, kuinka FinELib-aineistoihin ja muihin<br />

elektronisiin aineistoihin suhtaudutaan, ja millaisiin tarkoituksiin niitä käytetään.<br />

4.2 Tutkimuksen sijoittuminen informaatiotutkimuksen kenttään<br />

Informaatiotutkimuksen kentällä tämä tutkimus leikkaa sekä tiedonhankintatutkimusta<br />

että sosiaalisen informatiikan tutkimusta. Sawyerin ja Eschenfelderin (2002, 428) mukaan<br />

sosiaalinen informatiikka on tutkimusalue, joka keskittyy informaatio- ja viestintäteknologioiden<br />

käyttöön, sekä siihen laajempaan kontekstiin, jossa käyttö esiintyy.<br />

Tekijöiden mukaan vain sosiaalisen kontekstin huomioivat tutkimukset ovat sosiaalista<br />

informatiikkaa (emt.). Sosiaalista kontekstia koko laajuudessaan, rikkaudessaan ja moniulotteisuudessaan<br />

on kuitenkin mahdotonta huomioida täydellisesti. Näin ollen raja<br />

sosiaalisen informatiikan alueelle kuuluvan ja sitä tukevan tutkimuksen raja on liukuva.<br />

Tämän tutkimuksen voinee kuitenkin lukea sosiaalisen informatiikan piiriin kuuluvaksi,<br />

sillä teemahaastatteluissa on pyritty kartoittamaan sosiaalisen kontekstin osa-alueita:<br />

mm. ammattikorkeakoululaisten työskentelyn luonnetta, työskentelytottumuksia sekä<br />

opettajien ja opiskelutovereiden asenteita ja niiden vaikutuksia. Lisäksi eri koulutusalat<br />

voidaan mieltää omina sosiaalisina konteksteinaan.<br />

Kirjallisuuskatsauksen luvussa 2 hyödynnettiin myös tieteellisen viestinnän tutkimuksia.<br />

Vaikka ammattikorkeakoulu ei olekaan varsinainen tiedeyhteisö, elektronisten lehtien<br />

käyttöä on tutkittu eniten tiedeyhteisöissä. Nämä tutkimukset ovat valottaneet<br />

elektronisten aineistojen käyttöön vaikuttavia tekijöitä, jotka ovat jossakin määrin relevantteja<br />

myös ammattikorkeakoulujen kannalta.<br />

4.3 Elektronisten lehtien käyttöön johtavan <strong>pro</strong>sessin mallintaminen<br />

Tutkimuksessa oletetaan opiskelijan opiskelutehtäviin liittyvän tiedontarpeen laukaisevan<br />

<strong>pro</strong>sessin, joka mahdollisesti johtaa elektronisen palvelun käyttöön. Kuviossa 2 on<br />

mallinnettu tämän <strong>pro</strong>sessin kulkua. Opiskelijan tiedostettua tiedontarpeensa, hän alkaa<br />

enemmän tai vähemmän perusteellisesti kartoittaa mahdollisia tiedonhankinnan kanavia.<br />

Siihen, kuinka tavoitettavaksi kukin löydetty tiedonhankintakanava opiskelijan kannalta<br />

34

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!