Selja Kuntun pro gradu - Kansalliskirjasto

tua aineistoa on helpompi käyttää, toisaalta haastatteluissa ”tuttuuteen” tuntui myös
liittyvän jonkinlaisia kiintymyksen tunteita.
Yksi haastateltava kertoi jatkuvan, pakollisen vuorovaikutuksen tietokoneen kanssa
heikentävän elämänlaatuaan:
"Esimerkiks poikakaveri istuu illanki tietokoneen ääressä, kun se on olevinaan
niin olennainen osa sitä opiskelua. Vähän väkinäistä sekin. Mie en haluais
sitä, että se muuttuis semmoseks, että mie istuisin illat tietokoneen
ääressä. Jotenkin se just siinä ärsyttää tai kammoksuttaa, että pitäis jonkun
koneen kanssa koko ajan. Ei haluu koko iltaa pistää siihen" (H3)
d) Siirrettävyys
Siirrettävyys osoittautui ominaisuudeksi, jota osa opiskelijoista piti elektronisten aineistojen
vahvuutena, osa puolestaan heikkoutena. Sekä käyttäjätutkimuksessa että haastatteluissa
opiskelijat mainitsivat, että painettua aineistoa voi kuljettaa vaikka koko ajan
mukanaan, kun taas elektroniset aineistot olivat opiskelijoiden käytettävissä vain tiettynä
aikana ja tietyssä paikassa. Niistä opiskelijoista, jotka eivät olleet valmiita luopumaan
painetusta aineistosta, 20 % perusteli vastaustaan elektronisen aineiston hankalaan
siirrettävyyteen liittyvillä syillä. "Kirjan voi ottaa mukaan Lokkaan kalareissulle", kiteytti
eräs käyttäjätutkimuksen vastaaja.
Toisaalta sekä käyttäjätutkimuksen vastaajien että haastateltujen joukosta löytyi myös
niitä, joiden mielestä elektronisten aineistojen siirtäminen oli helpompaa kuin painettujen.
”Sitä ei tarvii kantaa ja se on jotenkin helpompi, kun sä voit vaan tallentaa
sen osoitteen ja käydä sieltä kattomassa.” (H6)
Myös monissa käyttäjätutkimuksen vastauksissa todettiin, että elektroninen aineisto ei
vie tilaa hyllyssä eikä paina repussa. Siirrettävyyden osalta tulokset voisikin kiteyttää
siten, että mukana kuljetettavuus ja paikasta riippumaton käyttö koettiin elektronisten
aineistojen heikkoudeksi, mutta jotkut vastaajat puolestaan pitivät yhdestä käyttöpaikasta
toiseen siirrettävyyttä niiden vahvuutena.
51