Selja Kuntun pro gradu - Kansalliskirjasto
Selja Kuntun pro gradu - Kansalliskirjasto
Selja Kuntun pro gradu - Kansalliskirjasto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
2.6 Yhteenvetoa<br />
Luvussa 1.2.2 esiteltiin McCreadien ja Ricen (1999a; 1999b) viitekehys, jonka mukaan<br />
tiedonhankintakanavan tavoitettavuuteen vaikuttavat fyysiset, kognitiiviset, affektiiviset,<br />
taloudelliset, sosiaaliset sekä poliittiset tekijät. Nähdäkseni tätä viitekehystä voidaan<br />
käyttää apuna pyrittäessä tarkastelemaan elektronisten lehtien käyttöä mahdollisimman<br />
kokonaisvaltaisesti ja monipuolisesti.<br />
Kling kollegoineen (Kling, McKim & King 2003; Kling & Callahan 2003) kiinnittää<br />
erityistä huomiota sosiaalisiin tekijöihin. Luvussa 1.3.1 esiteltiin sosiotekninen näkökulma,<br />
josta elektronisten aineistojen käyttöä Klingin mukaan tulisi tarkastella. Hänen<br />
mukaansa tärkeitä elektronisten aineistojen käyttöön vaikuttavia seikkoja jää huomioimatta,<br />
mikäli tarkastelussa rajaudutaan liikaa teknologioihin ja niiden tarjoamiin mahdollisuuksiin.<br />
Yksilöiden sosiaalisella kontekstilla on Klingin mukaan olennainen<br />
vaikutus elektronisten aineistojen käytölle.<br />
Tärkeä osa käyttäjän sosiaalista kontekstia on tieteenala. Aikaisemman tutkimuksen<br />
piirissä (Ks. esim. Törmä 2003; Talja & Maula 2003; Maula 2002; Lempiäinen 2001;<br />
Kling & McKim 2000) vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että elektronisia aineistoja<br />
hyödynnetään eri tavoin eri tieteenaloilla. Kling ja McKim (2000) korostavat sosiaalisten<br />
normien ja vallitsevien käsityksen vaikutusta, Talja ja Maula (2003) puolestaan<br />
kiinnittävät huomiota erilaisten tutkimusalueiden erilaisiin vaatimuksiin.<br />
Lisäksi aikaisemmassa tutkimuksessa on kiinnitetty huomiota elektronisten aineistojen<br />
sisältöjen kattavuuteen ja relevanssiin sekä käytön helppouteen (Eason ym. 2000).<br />
Zhang (2000) kiinnitti huomiota suoraan tavoitettavuuteen vaikuttaviin tekijöihin, kuten<br />
pääsyyn laitteistojen ja ohjelmistojen äärelle. Zhangin tutkimuksen mukaan tutkijoiden<br />
elektronisten aineistojen käyttöön vaikuttivat myös heidän käsityksensä aineistojen pysyvyydestä<br />
sekä organisoinnista elektronisessa ympäristössä.<br />
Aikaisemmissa tutkimuksissa (Armstrong 2001; Tenopir ym. 2003, Lempiäinen 2001)<br />
on todettu, että opiskelijat hyödyntävät elektronisia aineistoja rajoittuneesti. He käyttävät<br />
sujuvasti Internetin sanahakukoneita, mutta kirjastojen tarjoamat elektroniset lehden<br />
sekä tietokannat olivat heille vähemmän tuttuja ja suhteellisen vaikeasti lähestyttäviä.<br />
28