Selja Kuntun pro gradu - Kansalliskirjasto
Selja Kuntun pro gradu - Kansalliskirjasto
Selja Kuntun pro gradu - Kansalliskirjasto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
oikeuskysymykset, elektronisten aineistojen laatukysymykset sekä käyttäjien yksilölliset<br />
erot. Toisaalta myös sosiaaliset arvot ja käytännöt vaikuttavat edellä mainittuihin.<br />
1.3.2 Digitaalinen vs. elektroninen kirjasto<br />
Termejä elektroninen kirjasto, virtuaalinen kirjasto ja digitaalinen kirjasto käytetään<br />
usein rinnakkain, enemmän tai vähemmän synonyymisesti. Termit on tarpeen määritellä<br />
erikseen kussakin asiayhteydessä. Näistä termeistä digitaalinen kirjasto on kaikkein<br />
yleisimmässä käytössä, ja se tuntuu vakiintuvan koko ajan enemmän.<br />
Samaan tapaan kuin kirjastolla voidaan tarkoittaa joko julkaisukokoelmaa, organisaatiota<br />
tai fyysistä tilaa, voidaan digitaalisesta kirjastosta puhuttaessa kohdistaa huomio eri<br />
asioihin. Borgmanin (1999) mukaan digitaalisten kirjastojen määritelmät ovat keskittyneet<br />
kahden näkökulman ympärille. Kirjastoa käyttävän tiedeyhteisön tai muun käyttäjäyhteisön<br />
näkökulmasta digitaaliset kirjastot ovat käyttäjien puolesta koottua ja<br />
järjestettyä sisältöä. Digitaalinen kirjasto voi sisältää esimerkiksi elektronisia lehtiä,<br />
tietokantoja, pidempiä tekstejä tai teoriassa mitä tahansa digitaalisessa muodossa olevia<br />
aineistoja. Nämä käyttäjälähtöiset määrittelyt kohdistavat huomion käyttäjien tutkimustyöstä<br />
tai opiskelusta kumpuaviin haasteisiin. Tällaiset määrittelyt ohjaavat tutkimusta<br />
käyttäjien tiedontarpeiden ja tiedonkäytön, sosiaalisten kontekstien sekä käyttöliittymien<br />
suuntaan. (Borgman 1999.)<br />
Kirjastohenkilökunnan näkökulmasta digitaaliset kirjastot on hedelmällisempää mieltää<br />
instituutioiksi ja palveluiksi. Tällaiset kirjastolähtöiset määrittelyt kohdistavat huomion<br />
digitaalisen kirjaston käytäntöihin ja käytännön haasteisiin. Rajat instituutioiden ja<br />
elektronisten kokoelmien välillä ovat yleisesti häilyviä molempien näkökulmien ympärille<br />
keskittyneissä määritelmissä. (Borgman 1999.)<br />
Borgmanin (1999) mukaan määritelmät eivät sulje toisiaan pois, pikemminkin katsovat<br />
samaa asiaa eri puolilta. Molemmat määritelmät sisältyvät Social Aspects of Digital<br />
Libraries –työryhmässä 1996 esitettyyn laajaan, kaksiosaiseen määritelmään. Ensimmäisessä<br />
osassa digitaalinen kirjasto määritellään informaation luomiseen, hakemiseen<br />
ja käyttämiseen tarkoitetuksi yhdistelmäksi elektronisia resursseja ja teknisiä<br />
ominaisuuksia. Huomioiduksi tulee siis informaation koko elinkaari. Määritelmän<br />
mukaan digitaaliset kirjastot sisältävät dataa, dokumentteja kuvailevaa metadataa sekä<br />
niiden suhdetta muuhun dataan kuvailevaa metadataa. Määritelmän toisessa osassa<br />
13
Change language