Selja Kuntun pro gradu - Kansalliskirjasto
Selja Kuntun pro gradu - Kansalliskirjasto
Selja Kuntun pro gradu - Kansalliskirjasto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
muksen kentällä kuin tiedonhankinnasta. Tämä johtunee hänen mukaansa siitä, että tiedonhankinnan<br />
käsite koetaan helpommaksi ymmärtää intuitiivisesti. Kun tiedontarpeen<br />
käsite on määritelty, on tiedonhankinta helppo mieltää toiminnaksi, joka pyrkii vastaamaan<br />
tähän tarpeeseen (Case 2002, 75.) Tiedonhankinnan määrittelyt kumpuavat siis<br />
kuin itsestään tiedontarpeen määrittelystä.<br />
Belkin, Oddy ja Brooks (1982) näkevät jotakin aihetta koskevan vajavaisen tietämyksen<br />
tilan (anomalous state of knowledge) tiedonhankintaan motivoivana tekijänä. Saatuaan<br />
aiheesta tietoa, tiedonhankkija päättää, onko vajavaisuus tietämyksen tilassa täytetty, vai<br />
pitääkö tiedonhankintaa jatkaa. Belkinin ym. mukaan tiedontarvitsija ei useinkaan tiedä<br />
tarkasti, minkälaista tietoa anomalian täyttämiseksi tarvitaan. Hän saattaa kokea vaikeasti<br />
hahmotettavia epävarmuuden tuntemuksia. Myös monet muut tutkijat korostavat<br />
tiedontarpeisiin liittyviä epävarmuuden ja epämukavuuden tuntemuksia.<br />
Epävarmuuden tuntemukset eivät kuitenkaan välttämättä leimaa ammattikorkeakouluopiskelijoiden<br />
tiedonhankintaa niin vahvasti kuin arkielämään tai itsenäiisiin työtehtäviin<br />
liittyvää tiedonhankintaa. Ensinnäkin opiskelutehtävät ovat kohtalaisen valmiiksi<br />
rajattuja ongelmia, lukuun ottamatta laajoja lopputöitä. Kuhlthaun (1993) tutkimusten<br />
mukaan opiskelijat kokevat suurempien töiden yhteydessä tiettyihin työn vaiheisiin sidoksissa<br />
olevia epävarmuuden tuntemuksia. Toisekseen opiskelijat voivat useimmiten<br />
kysyä neuvoa ohjaajiltaan, mikäli eivät ymmärrä tehtäviä.<br />
Casen (2002, 71-71) mukaan tiedontarpeiden määrittelyt voidaan sijoittaa jatkumoon<br />
sen mukaan, mitä ne olettavat informaation luonteesta. Objektiivisella puolella ovat ne<br />
määrittelyt, jotka näkevät tarvittavan informaation heijastelevan objektiivista todellisuutta.<br />
Subjektiivisella puolella olevat määrittelyt puolestaan korostavat tiedontarpeisiin<br />
liittyviä epämukavuuden tuntemuksia, jotka tiedonhankinta auttaa ratkaisemaan. Objektiivisen<br />
puolen lähestymistavat näkevät tavallisesti tiedonhankinnan tavoitteet rationaalisempina.<br />
Käytännön lähtökohdista tiedonhankintatutkimus voidaan jakaa ammatillisen tiedon<br />
hankintaan ja arkielämän tiedonhankintaan. Nähdäkseni arkielämän tiedonhankinnan<br />
tutkimuksessa korostuvat jonkin verran informaation subjektiivisuutta painottavat määritelmät,<br />
ja ammatillisen tiedon hankinnan alueella puolestaan objektiiviset määritelmät.<br />
7
Change language