Vuosikertomus 2007 [pdf, 3,2 mt] - MTK

karjanlihan kulutus oli 93,0 milj. kg (12 % kasvua vuodesta
2006). Broilerin kulutus kasvoi 80,7 milj. kiloon.
Kalkkunanlihan kulutus laski 11,70 milj. kiloon (-7 %).
Siipikarjanlihan vienti oli 12,10 milj. kg. Kotimaassa siipikarjanlihan
kysyntä on suurin rintafileillä, minkä mukaan
tuotanto mitoitettiin. Tuonti oli neljänneksen suurempaa
ja vienti 11 % pienempää kuin vuotta aiemmin. Keskeiset
tuojamaat olivat Tanska ja Brasilia. Siipikarjanlihan
kulutuksen kasvu tulee arvioiden mukaan kuitenkin jatkumaan
niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa.
EU:ssa siipikarjanlihan kulutuksesta on broileria
70 %, kalkkunaa 20 % ja muuta siipikarjanlihaa 10 %.
Suomessa kulutetusta siipikarjan lihasta on broileria
85 % ja kalkkunaa yli 13 %. Kalkkunanlihan kulutuksen
nousu pysähtyi vuonna 2004. Kulutus alkoi laskea
vuonna 2005. Broilerin kulutusnäkymät ovat edelleen
suotuisat. Muiden siipikarjanlihalintujen osuus kulutuksesta
on pieni, mutta kasvava.
Siipikarjanlihan tuotannossa Suomi on omavarainen.
Broilerin kulutuksen kotimaisuusaste oli 92,3 %. Kalkkunan
kulutuksesta noin 20 % koostuu tuontilihasta.
Suomessa broilerin ja kalkkunan tuonti on kasvanut
tasaisesti, vaikka tuonnin osuus kulutuksesta on edelleen
pieni. Tuontilihan osuus saattaa edelleen kasvaa
etenkin suurkeittiöiden ja valmistuotteiden osalta.
Suomen vahvuutena on etenkin broilerinlihan hyvä
tuotteistus ja salmonellattomuus. Suomessa kuluttajien
luottamus siipikarjatuotteisiin ei ole horjunut. Kulutuksen
kasvua ylläpitää siipikarjanlihan edullinen hinta
ja kasvava käyttö lihajalosteissa myös Keski-Euroopan
markkinoilla.
Kotimaassa siipikarjanlihan tuottajahintakehitys oli
lievästi nouseva. Vuonna 2007 broilerin tuottajahinta
asettui 1,13 euroon/kg. Kalkkunan tuottajahintaa ei
enää tilastoida toimijoiden vähyyden takia.
Lampaanliha
Lammasjaosto
Vuonna 2007 lammasjaosto kokoontui kolme kertaa.
Lampaiden ja vuohien merkintä- ja rekisteröintijärjestelmän
uudistaminen jatkui. Lammasjaoston jäsenet ottivat
kantaa ja antoivat kehitysideoita viljelijärajapinnan
kehittämiseksi. Nautajaosto kiirehti nautarekisterissä
toimivan asiakasraadin perustamista myös lammasrekisteriin.
Eläinten kuljetuslainsäädännön muutoksilla oli merkittäviä
vaikutuksia lammastiloille. Useimpien lammastilojen
omat kuljetukset katsottiin kaupallisiksi kuljetuksiksi,
ja se toi lisävelvoitteita kalustolle ja kuljettajan
hyväksynnälle.
Lammastalouden 141-tukien neuvottelu oli osa märehtijöiden
prosessia. Tavoitteena oli tukitasojen nosto
ja tuen siirtäminen kohti lihantuotantoa. Tuki säilyy lähes
aikaisemmalla tasolla yhdistettynä kotieläintilojen
pinta-alatukeen. Tukirakenteeseen ei saatu toivottua
muutosta, vaan se säilyy edelleen eläinyksiköihin sidottuna.
oli 0,7 milj. kg. Todellinen tuotanto lienee tätä suurempi,
sillä kaikki tuotettu lampaanliha ei päädy tilastoihin.
Lammasta tuotiin Suomeen 2,8 milj. kg, joten tuonnin
osuus kulutuksesta oli 85 %. Lihaa tuotiin pääasiassa
Uudesta-Seelannista.
Suomessa lampaanlihan tuottajahinta oli koko vuoden
EU:n keskitason alapuolella. Karitsanlihan tuottajahinta
nousi edelleen. Se oli teurastamotilaston mukaan
2,70 euroa/kg. Uuhenlihan hinta oli huono, noin 0,40
euroa/kg.
Maatilarekisterin mukaan uuhien määrä 1.6.2007 oli
62 149, mikä on 2,3 % enemmän kuin vuotta aiemmin.
Kananmunat
Kananmunavaliokunta
Vuoden 2007 aikana kananmunien keskimääräinen
tuottajahinta nousi 89 senttiin/kg, joka kuitenkin on
edelleen tuotantokustannuksen alapuolella. Positiivista
on, että kuorimunien kulutus nousi vuoden aikana 1
%:n. MTK:n kananmunavaliokunta kannusti edelleen
kananmunien tasapainoisen markkinatilanteen saavuttamista
tuottajien sopimustuotannon avulla.
Valiokunta osallistui kananmunantuotannon tukipolitiikan
valmisteluun ja keskusteli aktiivisesti markkinoiden
toiminnasta. Valiokunnan edustajat tapasivat
ministeri Sirkka-Liisa Anttilan 141-neuvottelujen yhteydessä
muiden yksimahaissektorin edustajien kanssa.
SLC:n kanssa edellisvuonna aloitettu kananmunaalan
yhteistyöhanke eteni konkreettiselle tasolle. Kananmunayhdistys
perustettiin Suomen Siipikarjaliiton
hallinnoitavaksi ja luo laajan koko kanamunantuotantoketjun
keskustelufoorumin.
Tuottajahinta jatkoi hidasta nousua vuoden aikana
ja roikkuu edelleen kestämättömän alhaisella tasolla
pakkaamoiden hintakilpailun ja ylituotannon seurauksena.
Lisäksi rehukustannuksen jyrkkä nousu syksyllä
aiheutti tuotantopanoksiin merkittävän nousun, joka
edelleen vaikeuttaa alan tuottajien ahdinkoa. Kanamunavaliokunta
suositteli tuottajia kilpailuttamaan rehun
toimittajia, sillä rehukustannukset vaihtelivat suuresti.
Kananmunantuotannolla on edessään useita haasteita:
uusiin tuotantomuotoihin siirtyminen vuonna
2012, rehun hinta, kansallisten kotieläintukien muutokset,
kananmunapakkaamoiden keskinäinen kilpailu,
CAP-reformin toteuttaminen, salmonellaerivakuuksien
saaminen kuluttajien tietoon, kuorimunien kulutuksen
Milj. kg
100
80
60
KANANMUNIEN TUOTANTO JA KULUTUS 1976-2007
Tuotanto ja markkinat
Lampaanlihan kulutus nousi 27 % vuonna 2007 ja oli
noin 3,3 milj. kg. Lampaanlihan tuotanto kasvoi 16 % ja
40
1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006
Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy
19