Vuosikertomus 2007 [pdf, 3,2 mt] - MTK

ohjelmassa todetaan, että korvausjärjestelmää kehitetään
niin, että maatalousyrittäjät voivat hankkia
työterveyshuoltopalvelut vaihtoehtoisesti yksityiseltä
palveluntuottajalta. Lainmuutoksen valmistelu aloitettiin.
Sen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2009
alusta.
MTK edisti työterveyshuollon palvelujen toimivuutta
ja saatavuutta erityisesti yhteistyössä Työterveyslaitoksen
ja Melan kanssa. Meneillään oli useita
hankkeita, joilla parannetaan palveluja esimerkiksi
suurentamalla kuntien yhteistyöalueita tai eriyttämällä
työterveyshuollon toiminnot liikelaitoksiksi. Myös
palvelujen laatua ja vaikuttavuutta parannetaan. Työterveyslaitoksessa
Maatalousyrittäjien työterveyshuollon
keskusyksikössä (MYTKY) laadittu Hyvä työterveyshuoltokäytäntö
maatalousyrittäjien työterveyshuollossa
‐opas valmistui.
Melalla oli lainmuutokseen perustuva mahdollisuus
tehdä rästissä olevia tilakäyntejä työterveyshuollon toimeksiannosta
maatalouden työterveyshuoltoon perehtyneen
neuvojan käynteinä. Vuonna 2007 työterveyshuollon
tilakäyntejä tehtiin lähes 6 000, joista Melan
toimeksiantosopimuksella hoitamia oli noin 1 000.
Lainmuutos antoi sysäyksen myös työterveyshuollon
itse tekemille tilakäynneille, sillä niidenkin määrä kasvoi
selvästi edellisvuosiin verrattuna.
MTK on ajanut lainmuutoksia ja muita kehittämistoimia
palvelujen parantamiseksi. Edelleen palvelujen
saatavuudessa on kuitenkin puutteita. Esimerkiksi
työterveyshuollon sairaanhoitosopimuksia maatalousyrittäjät
ovat voineet tehdä verraten vähän. Myöskään
työterveyshuollon kattavuus ei ole noussut. Työterveyshuoltoon
oli vuoden lopussa liittynyt 32 755
MYEL-vakuutettua, mikä on vajaat 40 % kaikista vakuutetuista.
Työterveyshuoltoon liittymisen edistämiseksi ja palvelujen
parantamiseksi MTK suunnitteli Työterveyslaitoksen,
Melan ja ProAgrian kanssa vuonna 2008 toteutettavaksi
Työ ja hyvinvointi ‐teemavuoden. Tavoitteena
on mm. saada työterveyshuoltoon liittyneiden määrän
nousemaan 10 %:lla.
Maaseudun tukihenkilöverkko
Maaseudun tukihenkilöverkossa toimi noin 50 vastaavaa
tukihenkilöä ja noin 300 tukihenkilöä.
Tukihenkilöverkon toimintakykyisyyden ylläpitämiseksi
järjestettiin viidet kaksipäiväiset koulutus- ja
työnohjauspäivät. Koulutusten aiheina olivat luopuminen,
sukupolvenvaihdos ja puhelinauttamisen haasteet
sekä tietoiskuna päihdeongelmaisen hoitoonohjaus.
Koulutuksiin osallistui 102 henkilöä.
Tukihenkilöitä on jäänyt pois toiminnasta, ja siksi
järjestettiin kaksi peruskurssia, ensimmäinen maaliskuussa
ja toinen marraskuussa. Kahdestakymmenestä
kurssilaisesta 13 teki tukihenkilösitoumuksen. Lisäksi
järjestettiin tukisuhteen rikastuttamispäivät ja alueellisia
jatkokoulutus- ja työnohjauspäiviä.
Yhteistyö Vammalan kriisikeskuksen kanssa aloitettiin
syyskuussa. Tukihenkilöitä koulutettiin vastaajiksi
Tukinettiin, joka on internetin kautta toimiva auttamiskanava.
Samalla avattiin nettisivuille avoin keskusteluryhmä
otsikolla Elämää maaseudulla. Se löytyy osoitteesta
www.tukinet.net.
Tukea haettiin esimerkiksi parisuhde‐, perhesuhdeja
muihin ihmissuhdeongelmiin. Alkoholin käyttö, taloudelliset
ongelmat ja työuupumus ja masennus sekä
sukupolvenvaihdos ja luopuminen olivat myös usein
avun hakemisen syynä. Yksinäisyys, sairaudet ja epävarmuus
tulevaisuudesta, EU-byrokratia, itsemurhat,
perintöriidat, perheväkivalta olivat myös tukikeskustelujen
aiheina.
Omien www-sivujen www.tukihenkilo.fi kävijämäärä,
13 821 kpl, osoittaa, että apua haetaan nettisivujen
kautta runsaasti.
Vapaaehtoistoiminnan koulutus‐, matka- ja puhelinkuluja
rahoitetaan RAY:n toiminta-avustuksella ja
lahjoitustilille tulevilla varoilla. Varoja käytetään myös
toiminnan koordinaattorin palkkaukseen.
Muut hankkeet
Ryhmän ohjauksessa toimii kaksi muuta hanketta,
joista toinen päättyi vuoden lopussa.
Hyvinvointiyrittäjyyden kehittäminen
Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä/MMM myönsi
MTK:n hakemuksesta hankkeelle (Maaseutu virkistyksen,
levon ja rauhoittumisen tyyssijana – maatiloille
menestyvää hyvinvointipalveluyrittäjyyttä) rahoitusta.
Hankkeen toteuttaminen alkoi yhteistyössä Maa- ja
kotitalousnaisten Keskuksen kanssa toukokuussa.
Hankkeen osa-aikainen projektipäällikkö aloitti työnsä
elokuussa.
Hankkeen tavoitteena on mm.
– madaltaa hyvinvointialan yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä
maaseudulla
– parantaa alkavien yrittäjien tiedonsaantia
– mallintaa hyvinvointi- ja hoiva-alan palvelujen tuotteistamista
ja yrittäjyyttä tukevaa yhteistyötä maaseudulla.
Kertomusvuonna järjestettiin aiheesta miniseminaareja,
joissa oli mukana hyvinvointi- tai hoiva-alan yrittäjyydestä
kiinnostuneita maatilayrittäjiä. Hankkeesta
kerrottiin artikkeleissa eri lehdissä. Hankkeen esite valmistui
lokakuussa. Alan koulutusta ja osaamista maatiloilla
kartoitettiin sekä aloitettiin tutkimuksen tekeminen
hankkeen tarpeisiin. Aineistopaketin kerääminen
alkaville yrittäjille aloitettiin sekä tutustuttiin alustavasti
tuotteistamisprosessien mallintamiseen. Hanke jatkuu
vuonna 2008.
Perheviljelmän johtaminen
– Hommat hanskaan ‐hanke
Hommat hanskaan ‐hanketta rahoittaneen Veto-ohjelman
kausi päättyi sosiaali- ja terveysministeriön järjestämään
päätösseminaariin joulukuussa. Seminaarissa
esiteltiin neljää Veto-ohjelman rahoittamaa hanketta
otsikolla Kokemuksia ja esimerkkejä parhaasta päästä.
MTK:n yhteistyössä Melan ja MSL:n kanssa toteuttama
Hommat hanskaan ‐hanke oli yksi näistä neljästä.
Kertomusvuoden aikana valmistui Hommat hanskaan
– maatilayrityksen johtaminen ‐opas pdf-versiona
kaikkien käyttöön (www.mtk.fi).
41