Vuosikertomus 2007 [pdf, 3,2 mt] - MTK

More documents

Recommendations

Info

Työryhmän ehdotukseen liittyi kolme ympäristöjärjestöjen eriävää mielipidettä ja Metsäteollisuus ry:n selventävä lausuma. Peruslähtökohtana METSO:n jatkolle on se, että jo vuosikymmeniä sitten laaditut metsien suojeluohjelmat toteutetaan yksityismetsissä valtioneuvoston tekemän päätöksen mukaan vuoden 2009 loppuun mennessä. Tämän jälkeen painopiste on suojelualueilla olevien luontotyyppien ja lajien selvitys sekä suojelualueiden aktiivinen hoito. Talousmetsissä niiden monimuotoisuutta turvataan METSO:ssa kokeilluin keinoin: metsänomistajien vapaaehtoisuus, omistusoikeuden säilyminen haluttaessa ja täysi korvaus sekä alueen käytön palautuminen ennalleen sopimuskauden päättymisen jälkeen. Oleellista metsien suojelussa on ohjelman mukaan suojelualueiden laatu, ei suojelualueiden määrä tai osuus metsäalasta. Jo nyt Euroopan tiukasti suojelluista metsistä (2,4 milj. ha) on Suomessa 0,9 milj. ha. METSO-toimintaohjelmasta on tarkoitus tehdä valtioneuvoston periaatepäätös samanaikaisesti Kansallinen metsäohjelma 2015:n kanssa vuoden 2008 alussa. Toimenpiteet rahoitetaan pääosin valtion varoin ympäristöministeriölle ja maa- ja metsätalousministeriölle päätettävien valtiontalouden kehysten ja vuosittaisiin talousarvioihin sisältyvien määrärahojen puitteissa. METSO II painottuu edelleenkin Etelä-Suomeen, mutta siihen sisältyvät keinot tulevat käyttöön koko maassa. Tavoitteena on, että METSO II:ta ryhdytään toteuttamaan täysimääräisesti vuonna 2009 ja että siihen on vuosittain käytettävissä valtion varoja saman verran kuin viime vuosina on ollut käytettävissä vanhojen suojeluohjelmien toteuttamiseen. MTK: uusi linja suojelupolitiikkaan MTK esitti näkemyksenään METSO-toimintaohjelmasta seuraavaa: ”METSO II ‐työryhmän ehdotus tarjoaa uusia vaihtoehtoja maamme luonnonsuojeluun. Ohjelma merkitsee rakentavaa suunnan muutosta suojelupolitiikkaan. Metsien monimuotoisuuden turvaamisen avain on vapaaehtoisuus. Metsänomistajille ollaan nyt luomassa uusia mahdollisuuksia kantaa vastuuta arvokkaiden luontokohteiden säästämiseksi jälkipolville. Merkittävä muutos suojelupolitiikassa on se, että määrällisen suojelun sijaan painopiste siirretään laadulliseen suojeluun. Suojelualueiden aktiivinen hoito ja ennallistaminen sekä jo suojeltujen alueiden arvojen kartoittaminen tehostavat alueiden suojelullista sisältöä. Näin ekologinen metsien monimuotoisuuden turvaaminen täsmentyy ja siihen suunnatut toimenpiteet kohdistuvat oikein. Suunnan muutosta voidaan luonnehtia kestävän kehityksen mukaiseksi luonnonsuojelupolitiikaksi. METSO-toimintaohjelman lähtökohtana on, että se ei saa vaarantaa tai hidastaa jo päätettyjen suojeluohjelmien loppuunsaattamista. Kun tähän yhdistyy metsänomistajien vapaaehtoisuus ja työryhmän ehdottama tarkoituksenmukainen keinovalikoima, eväät METSO:n suotuisalle etenemiselle ovat olemassa. Työryhmän esitykset ovat kunnianhimoiset. Ne maksavat enemmän kuin valtion budjetissa on varoja kohdennettu viime vuosina metsien suojeluun. Valtion vastuu onkin huolehtia siitä, että valtion tulevien vuosien talousarvioihin varataan riittävästi rahaa ohjelman toteuttamiseen. MTK pitää tärkeänä, että ehdotus, joka on syntynyt laajapohjaisessa työryhmässä, etenee nyt ohjelmasta päättävän valtioneuvoston käsittelyyn.” Virkistysarvokauppa MTK esitti vuonna 2006 julkaisemassaan Kestävän perhemetsätalouden ohjelmassa virkistysarvokaupan mahdollisuutta sellaisilla yksityismailla, joilla on erityisiä virkistysarvoja. Lisääntynyt ulkoilu, retkeily, luontomatkailu ja mökkeily ovat synnyttäneet tarpeen luoda uusia toimintamalleja metsien ja muiden alueiden eri käyttömuotojen yhteensovittamiseksi. Kertomusvuoden aikana MTK laati kuvauksen virkistysarvokaupan toimintamallista, joka hyväksyttiin siihen liittyvine sopimusmalleineen metsäjohtokunnassa 30.5.2007 ja johtokunnassa 28.6.2007. Toimintamallia voidaan hyödyntää sellaisissa tilanteissa, joissa jokin taho (esimerkiksi naapuri, kyläyhdistys tai urheiluseura) on kiinnostunut yksityisen maanomistajan mailla olevista erityisistä virkistysarvoista ja on valmis käymään kauppaa maanomistajan kanssa näiden arvojen ylläpitämisestä ja lisäämisestä. Virkistysarvokaupassa maanomistaja luopuu tietyistä oikeuksistaan käyttää omaisuuttaan tai sitoutuu hoitamaan omistamaansa maa-aluetta niin, että sen virkistysarvot (esimerkiksi maisema-arvot) säilyvät sovitulla tasolla tai myöntää sovittuja virkistyskäyttöön liittyviä oikeuksia virkistysarvon ostajalle. Sopimus tehdään määräajaksi, yhteisesti sovittua korvausta vastaan. Korvaus virkistysarvokaupassa määräytyy markkinalähtöisesti myyjän ja ostajan välisissä neuvotteluissa. Virkistysarvokaupassa kyse on jokamiehenoikeuden ulkopuolelle jäävästä toiminnasta. Virkistysarvokaupan kohteena olevan maa-alueen maankäyttömuoto säilyy muutoin entisellään. Maisema- ja luonnonhoitopalvelut MTK osallistui Maaseudun yhteistyöryhmän perustaman Luonto- ja maisemapalvelut ‐teemaryhmän työhön. Teemaryhmä tukee luontoja maisemapalveluyrit- Maa- ja metsätalousministeriö valmisteli metsävaratietostrategiaa. Strategialuonnoksesta antamassaan lausunnossa MTK korosti metsänomistajan tietosuojan rikkomattomuutta. 50
täjien toimintaa kartoittamalla tulevaisuuden työmahdollisuuksia, auttamalla palveluja kaipaavia löytämään työlle tekijän sekä toteuttamalla alan viestintää. Tavoitteena on luoda uusia työ- ja toimeentulomahdollisuuksia maaseudulle sekä lisätä maaseudun elinvoimaisuutta, biologista monimuotoisuutta sekä viihtyisyyttä niin asuinympäristönä kuin vierailukohteena. Teemaryhmä myös etsii alalle uusia rahoitusmahdollisuuksia ja toimintamalleja mm. verkostoitumista kehittämällä. Palvelujen toteutusmalleja ideoidaan ja kehitetään asiakaslähtöisesti sopimuksellisuuden keinoin ja neuvottelemalla. Lisäksi tarvitaan tiedon kokoamista ja välittämistä sekä sopimusmallien, hyvien käytäntöjen ja kustannuslaskelmien kehittämistä. YTR nimitti luontoja maisemapalvelujen teemaryhmän lokakuussa 2006 ja se toimii vuoden 2008 loppuun. Maa- ja metsätalousministeriön metsävaratietostrategia 2008–2015 Maa- ja metsätalousministeriössä on valmisteltu usean vuoden ajan ministeriön metsävaratietostrategiaa 2008–2015. Kyseessä on nimenomaan yksityismetsiä koskevien metsätietojen kerääminen ja niiden käyttö. MTK on koko strategian valmistelun ajan painottanut metsänomistajan tietojen tietosuojakysymyksiä ja niiden suhdetta henkilötietolakiin. Ongelmana on edelleenkin pelisääntöjen puuttuminen siitä, miten metsikkötietoja saadaan käyttää metsäkeskuksissa. MTK:n lähtökohtana on ollut se, että metsikkökohtaista tietoa saa käyttää vain metsänomistajan antaman yksilöidyn luvan perusteella. Maa- ja metsätalousministeriön strategialuonnoksesta antamassaan lausunnossa MTK toi esille mm. seuraavaa: MTK piti tärkeänä, että maa- ja metsätalousministeriö tarkistaa vuosia 2001–2010 koskevan metsäsuunnittelustrategiansa, mutta totesi strategialuonnoksen tarkastelunäkökulman, toisin kuin strategian nimi antaa ymmärtää, rajoittuvan lähinnä vain metsäkeskusten edistämis- ja viranomaistoimintojen toimintaa hyödyttävään metsikkökohtaisen tiedon keräämiseen. Tältäkin osin strategian painopiste on vain yksityisten henkilöiden omistamissa metsissä, ei Metsähallituksen hallinnassa olevissa valtion metsissä eikä metsäteollisuusyritysten omistamissa metsissä muista omistajaryhmistä puhumattakaan. Strategiaan sisältyi MTK:n mielestä myös metsävaroihin liittyviä termejä, jotka poikkeavat vakiintuneesta metsäsuunnittelun terminologiasta ja yleiskielestä. Erityisen harhaanjohtavana MTK piti metsävara-sanan käyttämistä silloin, kun kyse on yksittäistä metsikköä koskevan puustotiedon kartoittamisesta tai esittämisestä. Strategiasta puuttuikin eräitä pinta-alallisesti merkittäviä metsänomistajaryhmiä koskeva osio, vaikka yhtenä perusperiaatteena on helpottaa metsäkeskusten lainvalvontatehtävää kaikkien metsänomistajaryhmien metsissä. Yksityisten henkilöiden omistuksessa olevat metsät puolestaan saavat strategiassa aivan erityisen painoarvon, jonka perusta on metsäkeskusten toiminnan rationalisointi, ei vision ”kaikkien metsänomistajien tietoisuus metsiensä erilaisista käyttömahdollisuuksista” toteuttaminen. Näin ollen MTK katsoi, että strategian tulee muodostua kahdesta osiosta: MMM:n koko hallinnonalaa koskeva metsävaratietostrategia ja yksityismetsien metsikkötietoa koskeva strategia. MMM:n koko hallinnonalaa koskevaan metsävaratietostrategiaan liittyen MTK esitti, että strategiaa selkeytetään alueellisten metsävaratietojen keräämisen osalta ottamalla huomioon alueellinen metsävaratietotarve: strategiassa kuvataan ne menettelytavat, joilla kaikkien metsänomistajaryhmien metsät saatetaan tasa-arvoiseen asemaan metsälakien valvonnassa ja strategiassa linjataan valtion talousmetsien metsikkötietojen käytön periaatteet. Yksityismetsien metsikkötietoa koskevan strategian osalta MTK piti erittäin tärkeänä, että metsäkeskusten keräämän metsikkökohtaisen tiedon hyödyntäminen metsäkeskuksissa perustuu metsänomistajien lähtökohdista tehtävän metsäsuunnittelun edistämiseen. MTK piti tärkeänä myös metsänomistajien omien tavoitteiden mukaisten metsäsuunnitelmien laatimista, mutta siihen tarvittavien metsikkötietojen keräämisen tulee tapahtua tiukasti henkilötietolain ja julkisuuslain säädöksiä noudattaen. MTK:n näkemyksen mukaan metsäsuunnitelmien laatimista varten tieto tulee kerätä kustannustehokkaasti metsäsuunnitelman laatimista hyödyttäen. Tavoitteena on, että metsänomistajat mahdollisimman runsaslukuisesti tilaavat tilakohtaisen metsäsuunnitelman. MTK katsoi myös, että yksittäinen metsikkötieto ei saa siirtyä ilman metsänomistajan suostumusta myöskään metsäkeskuksen viranomaistoiminnon käyttöön, vaikka edistämistoiminnolla olisi metsänomistajan suostumus tuottaa ja ylläpitää metsikkötietoja. Metsänomistajan tietosuojan rikkomattomuus tulee varmistaa teknisin järjestelyin. MTK totesi lisäksi, että mikäli niin sanotulle välialuetietojen rekisteröinnille ei ole olemassa metsänomistajan antamaa lupaa, rekisteröinnille ei ole laillisia perusteita. Metsänomistajien mahdollisuus hyödyntää tavoitteidensa mukaan laadittua metsäsuunnitelmaa perustuu siihen, että se on mahdollisimman selkeä ja helppolukuinen. MTK pitikin tärkeänä, että metsänomistajalla on mahdollisuus osallistua suunnitelman laadintavaiheessa tarvittaviin maastokäynteihin. Metsäsuunnittelijan ja metsänomistajan välinen kanssakäyminen suunnitelman laatimisen eri vaiheissa lisää metsänomistajien tietämystä metsistään strategiankin tavoitteita tukevasti. Lähtökohtana luonnollisesti on, että metsänomistaja päättää, kuka tai mikä taho työstää metsäkeskuksen keräämistä metsikkötiedoista hänen tavoitteidensa mukaisen metsäsuunnitelman. Käytännön kokemusten mukaan metsäsuunnitelman hyödyntäminen metsänomistajien henkilökohtaisessa neuvonnassa tapahtuu parhaiten silloin, kun hän teettää suunnitelmaan pohjautuen erilaisia toimenpiteitä metsässään. MTK korosti lausunnossaan metsäsuunnitelman merkitystä silloin, kun metsänomistaja sopii metsänhoitoyhdistyksen ammattihenkilön kanssa eri metsätöiden tekemisestä metsässään. MTK muistutti myös kustannustehokkuuden merkityksestä kaikessa metsätaloudellisessa toiminnassa, myös metsäsuunnittelussa. Tätä painotti metsäkeskuksen toiminnoissa myös maa- ja metsätalousministeriön tilaaja-tuottaja-mallityöryhmä vuonna 2006 ehdottaessaan mm., että metsäkeskusten tehtäviin 51
Page 1 and 2: Maa- ja metsätaloustuottajain Kesk
Page 3 and 4: Rakennetukijärjestelmän uudistami
Page 5 and 6: Yhteistoiminta yhteismetsien kanssa
Page 7 and 8: teuttamaan ne. Asiantuntijat Simonk
Page 9 and 10: MTK:n toiminta vuonna 2007 Koko jä
Page 11 and 12: Euroopan komissio ilmoitti kesäkuu
Page 13 and 14: Maataloustuotteiden tuotanto ja mar
Page 15 and 16: Kyselyyn vastasi osuuskuntia kaikis
Page 17 and 18: Siipikarjanlihassa noususuhdanne ja
Page 19 and 20: karjanlihan kulutus oli 93,0 milj.
Page 21 and 22: MILJ. KG 800 700 600 500 400 300 20
Page 23 and 24: ERIKOISKASVIEN KOKONAISSADOT 1965-2
Page 25 and 26: Sokerintuotannon jatko oli vaakalau
Page 27 and 28: Suomen kanssa laadittiin varhaisper
Page 29 and 30: leviäminen saataisiin pysäytetty
Page 31 and 32: Maatalouden tulo- ja tukipolitiikka
Page 33 and 34: ajoitteiden ylittyessä tai alittue
Page 35 and 36: Maaseutuyrittäjyys Avaintehtävät
Page 37 and 38: Tavoitteena on lisätä energiapuun
Page 39 and 40: Sosiaalipolitiikka Avaintehtävät
Page 41 and 42: ohjelmassa todetaan, että korvausj
Page 43 and 44: Lähtökohtana jokamiehenoikeuden k
Page 45 and 46: Metsälinjan avaintehtävät 1. Keh
Page 47 and 48: markkina- ja suhdanne-ennusteet. Ni
Page 49: MTK vaati lisää metsänparannusva
Page 53 and 54: MTK oli aktiivisesti mukana Suomen
Page 55 and 56: Komissio antoi myös esityksen liik
Page 57 and 58: Muu metsätaloudellinen toiminta Me
Page 59 and 60: Kuluttajatyö Kuluttajatyöryhmä k
Page 61 and 62: MTK:n viestinnän järjestämällä
Page 63 and 64: uusi teknolgia sekä EU:n uusi peru
Page 65 and 66: toteutetaan. Tässä tarkoituksessa
Page 67 and 68: koulutuksen kehittämisestä. Lausu
Page 69 and 70: Osaava maaseutu 2020 ‐tulevaisuus
Page 71 and 72: MTK vaikutti artiklasta 141 käytä
Page 73 and 74: Keskusliiton hallinto ja toimielime
Page 75 and 76: as.tunt.), mv. Jarmo Toukola (MO L-
Page 77 and 78: MTK:n 90- ja metsänhoitoyhdistysto
Page 79 and 80: Liittokokouksessa puhetta johtivat
Page 81 and 82: muodot ovat erittäin tervetulleita
Page 83 and 84: Valtuuskunta käsitteli ajankohtais
Page 85 and 86: toiminnan hallintoon. Valiokunnan m
Page 87 and 88: kokonaismyyntimäärästä. Metsän
Page 89 and 90: nostettiin. Oy Silvadata Ab:n tekem
Page 91 and 92: MTK:n metsäjohtokunta valitsi Mets
Page 93 and 94: edellyttää tulevaisuudessa avoime
Page 95 and 96: Ensimmäisenä naisena metsäjohtok
Page 97 and 98: MTK:n ja Viestilehdet Oy:n toimihen
Page 99 and 100: Pellervo-Instituutti Oy Pellervo-In
Page 101 and 102:
Maanomistajien Arviointikeskus Oy A
Page 103 and 104:
(1,0 milj. euroa) oli ylimääräis
Page 105 and 106:
kasvoi 3 430 kappaleeseen eli 0,4 %
Page 107:
Jäsenmäärät metsänomistajien l
show all

Vuosikertomus 2007 [pdf, 3,2 mt] - MTK

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?