Vuosikertomus 2007 [pdf, 3,2 mt] - MTK

kin. Toimeenpanossa oli mm. kansallisista muutoksista
johtuen sangen paljon toivomisen varaa. Ohjelmia
toteuttavat hankkeet käynnistyvät verkalleen vuoden
2008 puolella.
Valtioneuvoston käynnistämän kunta- ja palvelurakenteen
uudistushankeen ensimmäinen kuntavaihe
valmistui. Ministeriöt käsittelivät kunnissa laaditut
rakennekehittämissuunnitelmat. Palvelurakenteen uudistamista
vauhdittivat myös opetusministeriön sekä
sosiaali- ja terveysministeriön omat hallinnonalakohtaiset
suositukset. Valtionhallinnon ja kuntien edessä
on vielä useita neuvottelukierroksia, joihin kytkeytyy
myös valtionosuuksia käsittelevä selvitystyö. Keskushallintouudistuksen
yhteydessä kunta-asiat siirtyivät
valtiovarainministeriöön.
Alkutuotantopoolin toisena varsinaisena toimintavuonna
valmisteltiin huoltovarmuuden tavoitteiden
uudistamista poolin vastuualueella. Tähän yhteyteen
liitettiin erityinen kannanotto kotimaiseen sokerintuotantoon
ja ‐jalostukseen. Valmisteluapua saatiin
MTK:n toimiala-asiantuntijoilta. Maa- ja metsätalousministeriön
kanssa järjestettiin poolin ja hallinnon yhteinen
valmiusharjoitus, jossa käsiteltiin poolitoimikunnan
tehtäviä ja asemaa.
Matti Vanhasen 2. hallitus sopi kauppa- ja teollisuusministeriön
sekä työministeriön lakkauttamisesta ja sisäasiainministeriön
aluehallintotehtävien siirtämisestä
uuteen, perustettavaan työ- ja elinkeinoministeriöön.
Maa- ja metsätaloudellekin tärkeät ulkomaisen työvoiman
kysymykset keskitettiin samalla sisäasiainministeriöön.
Samoin hallitusohjelman mukaisesti
käynnistettiin laaja aluehallinnon uudistushanke, joka
koskee esimerkiksi työvoima- ja elinkeinokeskusten,
maakuntaliittojen ja lääninhallitusten tehtäviä. Valmistelun
alla olevilla muutoksilla on keskeinen merkitys
jäsenkunnan tuleviin viranomaispalveluihin ja alueellisiin
vaikuttamismahdollisuuksiin. Muutosten ennakointi
työllisti mm. aluekehitysvaliokuntaa.
Maaseudun kehittäminen
Maaseutupolitiikan suunnittelusta ja toteutuksen
ohjauksesta vastasi keskeisesti Maaseutupolitiikan
Yhteistyöryhmä, YTR. Sen maaseutupoliittisessa
ohjelmassa, ”Elinvoimainen maaseutu – yhteinen
vastuumme, maaseutupoliittinen kokonaisohjelma”
määriteltiin keskeiset maaseutupolitiikan linjaukset ja
tavoitteet vuosille 2005–2008. Kokonaisohjelmassa
on toistasataa toimenpide-ehdotusta, jotka koskevat
mm. maaseudun toimintarakenteita, elinkeinojen
ja työn uudistamista, maaseudun peruspalveluja ja
osaamista.
MTK osallistui monissa eri yhteyksissä maaseutupolitiikan
suunnitteluun ja toteuttamiseen olemalla
mukana ja vaikuttamalla mm. virallisissa sekä epävirallisissa
toimikunnissa, työryhmissä ja yhteistyöfoorumeissa
niin valtakunnallisesti kuin maakuntatasollakin.
Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) alaisina tai
sen koordinoimana toimivat mm. YTR:n sihteeristö ja
monet eri aloilla toimivat teema- ja työryhmät. MTK:n
edustajia oli maaseutupolitiikan tekemiseen osallistumassa
YTR:ssä, sen sihteeristössä ja lähes kaikissa
sen teemaryhmissä. Lisäksi järjestön edustajat osallistuivat
mm. useiden maaseudun kehittämistä koskevien
ohjelmien seurantaryhmien ja seurantakomiteoiden
työhön.
Manner-Suomen maaseutuohjelman toimijoiden verkostoa
palvelemaan perustettiin verkostoyksikkö, joka
aloitti toimintansa Seinäjoella toukokuussa. Se toimii
itsenäisenä, mutta kiinteässä yhteistyössä maa- ja
metsätalousministeriön ja Maaseutuviraston kanssa.
Sen tehtävinä on tuottaa verkoston tarvitsemia palveluja,
kuten yhteydenpitoa, koulutusta, tiedotusta ja
tiedonvälitystä hyvistä hankkeista kansallisesti sekä
kansainvälisesti.
YTR perusti Maaseutuvaikutusten arviointi ‐teemaryhmän.
Sillä on keskeinen merkitys maaseutupolitiikan
suunnittelussa ja toteutuksessa. Teemaryhmä laatii
toimintamallin suppean sekä laajan maaseutupolitiikan
suunnitelmien ja päätösten vaikuttavuuden arviointiin,
jotta keskeiset päätösten vaikutukset olisivat jo ennakolta
riittävän tarkasti tiedossa.
Valtioneuvoston maaseutupoliittisen erityisohjelman,
”Elinvoimainen maaseutu – ministeriöiden vastuut ja
alueellinen kehittäminen” ‐ohjelman vuosien 2007–
2010 painopisteet ovat elinkeinojen ja työn uudistamisessa,
osaamisen tason nostamisessa, peruspalvelujen
ja asumismahdollisuuksien parantamisessa ja
maaseudun toimintarakenteiden vahvistamisessa.
Maaseutupoliittisella erityisohjelmalla pyritään vastaamaan
maaseudun kehittämispolitiikan lähivuosien
suuriin haasteisiin. Näitä ovat alueiden välisten kehittämisedellytysten
erojen kaventaminen, muuttoliikkeen
ja väestörakenteen tasapainottaminen, elinkeinorakenteen
monipuolistaminen ja palveluverkoston toimivuudesta
huolehtiminen erityisesti harvaan asutulla maaseudulla.
Erityisohjelma on laajan maaseutupolitiikan
väline, joten sen toimenpiteet kohdistuvat useille politiikkasektoreille.
Erityisohjelmassa korostetaan maa- ja metsätalouden
merkitystä elinkeinollisesti sekä maiseman
tuottajana ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjänä.
”Maaseudun tukijärjestelmiä kehitettäessä on otettava
huomioon maa- ja metsätalouden merkitys aluetalouteen
ja työllisyyteen, mutta myös maatalousyrittäjien
mahdollisuudet vaihtoehtoisten tulojen hankkimiseen.
Uusiutuvan energian käyttö lisää energiantuotannon
kotimaisuutta ja alueellisten energiaraaka-ainepotentiaalien
hyödyntämistä.” Ohjelmassa esitetään myös
mm., että suurpetokantojen säätelyssä annetaan
väestöä ja elinkeinotoimintaa edustaville näkemyksille
riittävä paino. Esitetyistä toimenpiteistä arvioidaan jo
toteutuneen kymmenen. Esityksistä suurimman osan
arvioidaan toteutuvan ohjelmakaudella.
Suomen Kylätoiminta ry
Suomen Kylätoiminta ry, SYTY, on toiminut 10 vuotta
ja jatkaa vuonna 1981 perustetun Kyläasiain neuvottelukunnan
aloittamaa työtä. MTK on ollut mukana kylätoiminnan
kehittämisessä sen alkuvaiheista lähtien ja
on osallistunut vuosittain eri tavoin SYTY:n ja sen hankkeiden
toteuttamiseen. SYTY valmisteli jäsentensä ja
sidosryhmiensä kanssa uutta paikallisen maaseutuvaikuttamisen
ohjelmaa, ”Vastuuta ottava paikallisyhteisö
2008–2013”. Siinä oli aikaisemman kylätoimintaa
koskevan osuuden lisäksi nyt myös toimintaryhmiä ja
niiden vaikuttamista koskeva osuus.
38