Vuosikertomus 2007 [pdf, 3,2 mt] - MTK

Kansainväliset vieraat kävivät retkellä. Yksi retkikohteista oli Soile ja Sauli Lähteenmäen tila.
Päätuotantosuunta tilalla on maidontuotanto, jonka lisäksi on panostettu koneurakointiin.
Talvella ovat lumityöt tärkeä tulonlähde.
Liittokokouksessa jaettiin MTK:n valtuuskunnan
myöntämät 40 MTK:n kunniamerkkiä.
Merkkien saajien joukossa olivat Ilpo
Mattila (oik.) ja Timo Nyrhinen MTK:sta.
ollut keväällä 2006 aloitettu Metsänomistajan parhaaksi
100 vuotta ‐kampanja, jossa metsänhoitoyhdistykset
ottivat aktiivisesti yhteyttä jäseniinsä. Erityisesti kampanjalla
pyrittiin tavoittamaan ne metsänomistajat,
jotka eivät olleet käyttäneet metsänhoitoyhdistysten
palveluita useaan vuoteen. Kampanjassa tarjottiin
metsänhoitoyhdistysten palveluita. Tavoiteltuja metsänomistajia
saavutettiin yli 50 000. Kampanjan toteuttamisessa
yhteistyökumppaneina ovat toimineet
Tapiola-ryhmä ja eläkekassa Verso. Osana kampanjaa
MTK ja Tapiola-ryhmä järjestivät juhla-arvonnan, johon
osallistui yli 150 000 metsänomistajaa. Tapiolan
lahjoittaman palkinnon (10 000 euroa) voittivat Sari ja
Mika Riihiaho. Mika Riihiaho otti vastaan Kalpalan luovuttaman
palkinnon.
MTK palkitsi kampanjan toisen yhteistyökumppanin,
Eläkekassa Verson kanssa erityisen aktiivisesti toimineen
metsänhoitoyhdistyksen. Eniten metsänomistajia
kampanjan aikana tavoittivat Metsänhoitoyhdistys
Kallavesi ja Metsänhoitoyhdistys Tuusniemi. Nämä
yhdistykset tavoittivat 98 % jäsenistään. Palkintona
parhaiten menestyneille metsänhoitoyhdistyksille räätälöidään
työhyvinvointipäivät, joissa keskitytään juuri
niihin asioihin, jotka kyseisissä yhdistyksissä koetaan
työssä jaksamisen kannalta haasteellisimmiksi. Kallaveden
ja Tuusniemen metsänhoitoyhdistysten lisäksi
muita palkittuja metsänhoitoyhdistyksiä olivat Metsänhoitoyhdistys
Itä-Häme, Metsänhoitoyhdistys Kangasniemi,
Metsänhoitoyhdistys Tarvasjoki-Karinainen,
metsänhoitoyhdistys Marttila ja Metsänhoitoyhdistys
Nakkila.
Metsänhoitoyhdistys Kallaveden puheenjohtaja Pekka
Pekkarinen ja toiminnanjohtaja Pekka Sahlman sekä
Metsänhoitoyhdistys Tuusniemen puheenjohtaja Tauno
Räsänen ja toiminnanjohtaja Aki Happonen ottivat vastaan
Peltolan ja Hakkaraisen luovuttamat palkinnot.
Katsaus maaseutuelinkeinojen tulevaisuuteen
Katsauksen maaseutuelinkeinojen tulevaisuuteen
piti COPA-COCEGA:n pääsihteeri Pekka Pesonen.
Hän kertoi, että EU-politiikan valmistelun ajankohtaisin
asia on maatalousuudistuksen väliarvio, jota häveliäästi
kutsutaan terveystarkastukseksi. Edellinen väliarvio
osoittautui vuonna 2003 EU-maataloushistorian
suurimmaksi mullistukseksi. Pöydällä on varsinkin tuotantoon
liittyvien rajoitteiden helpottaminen. Terveystarkastuksen
lisäksi valmistellaan tulevan suunnittelukauden
2014–2020 EU-rahoituksen kehystä.
Mihin meidän on sitten varauduttava? Pesosen mukaan
tulevaisuudessa meillä on vastassamme edelleen
kiristyvä yhteisön ja jäsenmaiden taloudenpito.
Myös kaupan vapauttamisen neuvottelut vaikuttavat
suoraan maatalouden kehitykseen. WTO vaikuttaa
yhteisön politiikan sisältöön ja talouskehityksen seurauksena
jäsenmaiden halukkuuteen maksaa yhteisön
politiikan kustannuksia. Toisaalta EU:n omat poliittiset
linjaukset vaikuttavat myös neuvottelukumppaneiden
kannanottoihin.
Pesosen mukaan haasteista huolimatta voimme
olla optimistisia useista syistä. Kasvava ympäristötietoisuus
on nostanut esille myös maatalouden mahdollisuudet.
Ilmaston muuttuminen, energiatalouden
hajauttaminen ja uusiutuvien energiamuotojen nousu
antaa uutta potkua vaikkapa maatalouden biomassan
hyödyntämisessä. Perinteisessä elintarviketuotannossa
elämää helpottavat maailmanlaajuinen elintason
nousu sekä kuluttajien ja kansalaisten tietoisen kuluttamisen
lisääntyminen. Ja on lisäksi muistettava, että
ruokittavia suita on tulevaisuudessa merkittävästi nykyistä
enemmän. Korkeatasoisen ruuan tuottaminen
säilyy jatkossakin maatalouden ja suurimman osan EUmaaseudun
tärkeimpänä tehtävänä. Uudet yrittämisen
80