Vuosikertomus 2007 [pdf, 3,2 mt] - MTK

kuuluvan metsävaratiedon keruun alihankintaa lisätään
noin 20 %:iin vuoteen 2010 mennessä ja että metsävaratiedon
uusi keruujärjestelmä suunnitellaan siten,
että se mahdollistaa metsävaratiedon keruun kilpailuttamisen.
MTK piti tärkeänä, että edellä mainitut tilaaja-tuottaja-mallityöryhmän
ehdottamat periaatteet
sisällytetään strategiaan.
Lopuksi MTK edellytti, että lausunnossa esitetyt periaatteet
tulee ottaa huomioon Metsätalouden kehittämiskeskus
Tapion ja metsäkeskusten suunnitellessa
metsikkötietoihin perustuvia tuotteita ja palveluita.
Maa- ja metsätalousministeriö jatkaa metsävaratietostrategiansa
valmistelua vuonna 2008.
Kasvinterveyden suojeleminen
Maa- ja metsätalousministeriössä valmisteltiin kertomusvuonna
kasvinterveyden suojelemisesta annetun
lain muuttamista.
Lakiehdotuksen mukaan metsäkeskuksia voitaisiin
käyttää vain Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) apuna
maahamme leviävien kasvintuhoojien torjumiseksi
tai niiden leviämisen estämiseksi tehtävän torjuntapäätöksen
valmistelussa. Tähän liittyen metsäkeskuksia
voitaisiin käyttää apuna myös Eviran tekemien torjuntapäätösten
täytäntöönpanossa.
MTK piti tärkeänä, että lakia muutettaessa otetaan
huomioon ne metsäkeskusten julkishallinnollista
asemaa koskevat näkökohdat, jotka sisältyvät lakiin
metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta
annetun lain muuttamiseen ja edellä mainitun
lain yhteydessä muutettuun lakiin metsän hyönteis- ja
sienituhojen torjunnasta.
Metsäkeskuksille kaavailltu, yksinomaan Elintarviketurvallisuusviraston
avuksi tarkoitettu toiminta ei MTK:n
mielestä saa asettaa esteitä metsätalouden kaikkien
maakunnallisten toimijoiden väliselle saumattomalle
yhteistyölle, mikäli maahamme pääsee leviämään
esimerkiksi havupuutavaran tai havupuisten pakkausmateriaalien
tuonnin yhteydessä erityisesti yksityisille
metsänomistajille kohtalokas mäntyankeroinen tai Uralin
länsipuolelle jo levinnyt siperian mäntykehrääjä.
Lakiehdotuksen mukaan puustokorvauksen lähtökohtana
oli täyden korvauksen ‐periaate, mutta tästä
periaatteesta poiketen ei kuitenkaan taimikkoa koskevaa
odotusarvoa. Tätä poikkeusta lakiehdotukseen
perusteltiin ”metsätuhokorvauksia koskevalla käytännöllä”,
koska taimikko on altis muutoinkin kuin kasvintuhoojan
aiheuttamalle tuholle, kuten hirvieläimille,
myyrille, tuhohyönteisille, sienitaudeille, kuivuudelle,
tulvalle, pakkaselle tai lumikuormalle.
MTK katsoi, että edellä mainittu kanta on täysin vastoin
yleistä oikeusperustetta ja myös metsätalouden
yleistä käytäntöä, joten noudatettaessa täyden korvauksen
‐periaatetta tulee myös taimikon odotusarvo
korvata.
MTK esitti myös, että maa- ja metsätalousministeriö
kiirehtii Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiota saattamaan
välittömästi ajan tasalle puuston odotusarvolisät
ja taimikoiden kustannusarvot sekä pitämään niitä
jatkuvasti ajan tasalla. Tämä on välttämätöntä myös
muun metsien arvomäärityksen takia.
MTK muistutti myös, että se on yhdessä valtiovallan
kanssa pitänyt ja pitää edelleen tärkeänä, että maahamme
ei pääse leviämään maataloustuotannon harjoittamisen
kannalta vaarallisia kasvintuhoojia maan
rajojen ulkopuolelta. MTK odottaa valtiovallalta samaa
tinkimättömyyttä myös metsätalouden toimintaedellytysten
kannalta.
Toiminta niin sanotun EU:n puupaketin osalta on
kuitenkin osoittanut, että valtiovalta ei ole suhtautunut
metsätalouden kannalta vaarallisten kasvintuhoojien
leviämisen estämiseen riittävällä vakavuudella. Mittava,
vieraiden tulokaslajien aiheuttama metsätuhoriski
kyetään MTK:n näkemyksen mukaan estämään vain
sellaisilla kasvintarkastustoimenpiteillä, jotka varmistavat
kiistatta maamme kautta EU:n alueelle tuotavan
havupuutavaran terveyden.
Hallituksen tarkoituksena on antaa lakiesitys eduskunnalle
keväällä 2008. Maa- ja metsätalousministeriöstä
saadun tiedon mukaan lakiesitykseen sisältyy
MTK:n lausunnossa esittämiä muutostarpeita.
Yhteismetsälaki
Kertomusvuonna valmisteltiin jälleen kerran yhteismetsälain
muutosta. Tällä kertaa tarkoituksena oli
parantaa yhteismetsien toimintaedellytyksiä kestävän
metsätalouden harjoittamismuotona, edistää uusien
yhteismetsien perustamista ja ehkäistä yhteismetsäosuuksien
pirstoutumista.
Yhteismetsälakiesitykseen sisällytettiin säännökset
kiinteistön liittämisestä yhteismetsään ja hoitokunnan
päätöstä koskevasta moiteoikeudesta. Lisäksi lakiin
ehdotettiin otettavaksi säännökset maanomistajien
sopimukseen perustuvan yhteismetsän jakamisesta
osakkaiden kesken sekä osakkaan oikeuksien käyttämisestä.
Yhteismetsän eri toimielinten toimivaltaa ja
ohjesäännönvaraista luovutusrajoitusta koskevia yhteismetsälain
säännöksiä ehdotettiin tarkistettavaksi.
Lakiluonnoksen mukaan maanomistajien sopimukseen
perustuvien yhteismetsien perustamisen edistämiseksi
mahdollistettaisiin myös nykyisestä äänioikeuden
käyttöä koskevasta rajoituksesta (”äänileikkuri”)
poikkeaminen ohjesääntömääräyksellä. Perustettavan
yhteismetsän ohjesäännössä yksittäisen osakkaan äänioikeus
voitaisiin nostaa kymmenesosasta enintään
puoleen osakaskunnan kokouksessa edustettuina olevien
yhteisestä äänimäärästä.
MTK puolsi maa- ja metsätalousministeriölle lakiesitysluonnoksesta
antamassaan lausunnossa hallituksen
esitystä äänioikeuden käyttöä koskevasta rajoituksesta
poikkeamiseen ja totesi, että etenkin pienissä sopimukseen
perustuvissa yhteismetsissä osakkaille on
tarkoituksenmukaista sallia suurempi ääniosuus kuin
kymmenesosa kokouksessa edustettuina olevien yhteisestä
äänimäärästä.
Lakiluonnoksen mukaan uusien, maanomistajien
sopimukseen perustuvien yhteismetsien perustamisen
edistämiseksi mahdollistettaisiin menettely, jonka
mukaan yhteismetsän osakaskunta voisi päättää
yhteismetsän jakamisesta osakaskiinteistöjen kesken.
Osakaskunta voisi myös antaa suostumuksensa siihen,
että osuutensa erottamista haluava osakas saisi
yhteismetsäosuutensa jaolla erotetuksi. Yhteismetsän
osakkaalle erotettaisiin osakaskiinteistölle kuuluvaa
yhteismetsäosuutta vastaava osuus yhteismetsästä.
MTK piti tärkeänä, että edellä mainitut muutosesi-
52