Vuosikertomus 2007 [pdf, 3,2 mt] - MTK

More documents

Recommendations

Info

nousun jatkaminen ja Eurooppaan rantautuneen vaarallisen lintuinfluenssan (H5N1) aiheuttamat mahdolliset markkinahäiriöt. Valiokunta katsoi uusiin tuotantomuotoihin siirtymisen ja investointien mahdollisimman nopean aloittamisen välttämättömäksi hallitulle rakennekehitykselle, kuitenkin niin, ettei kokonaistuotantoa kasvateta. Kotimaisten kuorimunien kulutuksen lisääminen on yksi alan suurimpia haasteita. Tuotanto ja markkinat Kananmunantuotanto laski Suomessa vuoden 2007 kesään saakka. Syksyllä tuotantomäärä kääntyi kuitenkin nousuun. Kuorimunien tuotanto oli 56,5 milj. kg, mikä jäi hieman pienemmäksi kuin edellisvuonna. Kananmunista oli edelleen ylituotantoa, joka pystyttiin purkamaan vain osittain viennin ansiosta. Kananpoikien vähentyneet haudonnat pystyivät korjaamaan hieman ylituotantotilannetta. Kuorimunia vietiin 1,6 % enemmän kuin vuonna 2006, kun taas munavalmisteiden vienti sekä tuonti laskivat. Tuotanto vakiintui Euroopassa ja tuottajahinnat olivat vakaat vuonna 2007. Alimmillaan tuottajahinta oli vuoden alussa, 60 senttiä/kg. Vuoden lopulla se nousi 89 senttiin kilolta. Hintakehitys vaihteli tuotantomuodoittain. Tuotantomuotojen väliset hintaerot pienenivät. Suomessa valtaosa kananmunista (noin 83 %) tuotettiin perinteisissä häkeissä. Lattiatuotannon osuus oli 12 % ja luomutuotannon 2 %. Uusia virikehäkkejä on tuottajista vasta 2 %:lla. Suomessa lattiatuotannon määrä noudattelee likimain EU:n keskiarvoa. Kananmunien kulutus kääntyi lievään nousuun kesällä 2006. Vuonna 2007 kananmunia kulutettiin 48,5 milj. kg, mikä oli 1 % enemmän kuin edellisvuonna. Keskuspakkaamoiden kuorimunien myynti nousi 1,1 %. Munavalmisteiden kotimaanmyynti nousi noin 1,8 %. Kananmunien vienti nousi vuoden 2007 aikana 1,6 % 10,2 milj. kiloon. Vientikohteista merkittävin oli Ruotsi. Kuorimunia ei tuotu Suomeen. Suomessa ja Ruotsissa käytössä olevan salmonellavalvontaohjelman takia Suomeen tuotavilta kuorimunilta edellytetään salmonellattomuutta. Tämän takia kuorimunien tuonti ei ole käytännössä mahdollista muualta kuin Ruotsista. Uuden EU:n zoonoosilainsäädännön voimaantultua on tavoitteena, että kaupan olevat kananmunat ja broilerit eivät saisi sisältää tiettyjä salmonellatyyppejä. Tavoitteen toteutuminen poistaisi osin perusteet edellyttää muualta EU:n alueelta Suomeen tuotavilta kananmunilta vaadittavat salmonellatutkimukset. Suomessa tosin seurataan kaikkia salmonellatyyppejä. EU:n tuotantoon ja sen kannattavuuteen tulee vaikuttamaan niin sanottu munivien kanojen hyvinvoinnin minimin määrittävä direktiivi (1999/74/EY). Vuoden 2003 alusta koko yhteisön alueella kanakohtainen tilavaatimus nousi 480 cm 2 :sta 550 cm 2 :iin, ja uusien häkkien tulee olla niin sanottuja varusteltuja häkkejä. Viimeistään vuonna 2012 perinteiset häkit pitää korvata niin sanotuilla virikehäkeillä. Komissio ei aio lykätä uuden direktiivin toimeenpanoa. Kuorimunien osalta kuluttajan valinnat ja halu maksaa erikoismunista ratkaisevat jäsenmaiden oman tuotannon kehityssuunnan ja tuotantotapojen kehityksen. Sen sijaan kananmunavalmisteissa tuotantotavalla ei ole suurta merkitystä, vaan valintaa ohjaa pääosin hinta. Koko EU:ssa kananmunien tuotantotavan merkintä muniin ja pakkauksiin tuli pakolliseksi vuoden 2004 alusta. Viljat Edunvalvonnan tavoitteena on suomalaisen viljantuotannon toimintaedellytysten ylläpitäminen ja kehittäminen. Markkinaedunvalvonta olikin yksi tärkeimmistä ja haasteellisimmista avaintehtävistä kertomusvuonna. Edunvalvontaan osallistuttiin Suomen lisäksi COPA:n viljatyöryhmässä ja komission neuvoa-antavassa viljatyöryhmässä. Kannattavan viljantuotannon perusta on onnistuminen myös markkinoilla. Se vaatii kuitenkin tietoa markkinoiden toiminnasta ja välineitä markkinoinnin hallintaan. MTK pyrki vahvistamaan ajantasaisen markkinainformaation jakamista jäsenilleen Maaseudun Tulevaisuuden, Repun sekä MTK:n viljakirjeiden välityksellä. Repussa markkinahintapalvelua parannettiin alkuvuodesta huomattavasti ja MTK:n viljakirjeitä ilmestyi kertomusvuoden aikana kuusi. Viljavaliokunta Viljavaliokunnan tärkeimpinä tehtävinä kertomusvuonna oli viljamarkkinoiden seuranta ja markkinatilanteeseen vaikuttaminen sekä ympäristötukiohjelmaan ja Etelä-Suomen kansallisen tuen valmisteluun vaikuttaminen. Viljavaliokunta osallistui aktiivisesti vilja-alan yhteistyötyöryhmän työhön. Pellervo-Instituutin viljaseminaarin yhteydessä järjestettiin oma seminaari, johon oli kutsuttu sekä keskusliiton että liittojen viljavaliokuntien edustajat. Seminaarissa käytiin tulevaisuuskeskustelua sekä tukipolitiikasta että markkinaedunvalvonnasta. Viljavaliokunta kävi lokakuussa Brysselissä tapaamassa maatalouskomissaarin kabinetin edustajia ja komission virkamiehiä, jotka osallistuivat 141-ratkaisun valmisteluun. Valiokunta kokoontui kertomusvuonna kuusi kertaa. Tuotanto ja markkinat Kesä 2007 tuotti runsaan ja laadukkaan viljojen kokonaissadon. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen (Tike) lopullisen satolaskelman mukaan kokonaissato oli 4 249 milj. kiloa, joka oli Suomessa kaikkien aikojen toiseksi suurin viljasato. Tuotanto kasvoi edellisvuodesta lähes 500 milj. kg eli 12 %. Vehnän kokonaissato, 801 milj. kg, kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 17 %. Ruissato kasvoi peräti 72 % ja oli 88 milj. kg. Ohran kokonaissato oli 2 039 milj. kg, josta rehuohraa oli 1 525 milj. kg. Kauran kokonaissato oli 1 262 milj. kg. Kasvua edelliseen vuoteen oli peräti 234 milj. kg. Kaikkien viljojen hehtaarisato ylitti edellisvuoden tason, samoin selvästi 10 vuoden keskiarvona lasketun keskisadon. Viljan kokonaistuotantoala oli kertomusvuonna 1,166 milj. ha, joka oli 16 000 ha edellistä vuotta suurempi. Viljantuotantoala oli 51 % koko peltoalasta. Kesantoala oli 121 200 ha ja hoidettu viljelemätön pelto 110 400 eli yhteensä 231 600 ha, mikä on 10 % koko maatalousmaasta. 20
MILJ. KG 800 700 600 500 400 300 200 100 LEIPÄVILJOJEN KOKONAISSADOT 1965-2007 SYYSVEHNÄ KEVÄTVEHNÄ RUIS LEIPÄVILJOJEN HA-SADOT 1965-2007 100 KG/HA SYYSVEHNÄ KEVÄTVEHNÄ RUIS 45 40 35 30 25 20 15 0 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 Lähde: TIKE 10 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 Lähde: TIKE REHUVILJOJEN KOKONAISSADOT 1965-2007 REHUVILJOJEN HA-SADOT 1965-2007 MILJ. KG OHRA KAURA SEOSVILJA 2250 40 OHRA KAURA 2000 1750 1500 1250 1000 35 30 25 20 100 KG/HA 750 500 250 0 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 15 10 1965 1967 19691971 1973 1975 19771979 1981 1983 19851987 1989 1991 19931995 1997 1999 20012003 2005 2007 Lähde: TIKE Lähde: TIKE Kasvukausi oli vaihteleva. Kevät oli sääolosuhteiltaan normaali, vaikkakin hieman viime vuosia myöhäisempi. Kylvöjä päästiin kuitenkin tekemään hyvissä olosuhteissa. Kasvukauden aikana saatiin kohtuullisesti sateita, mutta myös lämpöä, mikä takasi hyvät kasvuolosuhteet. Sadonkorjuu alkoi Lounais-Suomessa hyvissä olosuhteissa elokuun lopulla. Syyskuussa alkoivat kuitenkin sateet, jotka hankaloittivat puinteja koko syksyn ajan. Hankalimmat olosuhteet olivat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Syyskylvöjä ei saatu tehtyä halutussa laajuudessa. Kylvöala jäikin huomattavasti edellistä syksyä alhaisemmaksi. Viljan laatu oli hyvä. Vehnän laatu oli hyvä ja valkuaispitoisuus kohosi edellisvuotta korkeammaksi. Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) mukaan 397 milj. kg eli puolet vehnästä täytti leipävehnän laatuvaatimukset. Rukiista lähes 84 % täytti myllyteollisuuden vaatimukset. Myös rehuviljojen laatu täytti hyvin teollisuuden vaatimukset, sillä ohrasta 71 % ylitti 64 kilon hehtolitrapainon, ja kaurasta 94 % ylitti 52 kilon hehtolitrapainon. Korkealaatuisella sadolla pystytään tyydyttämään kotimaisen teollisuuden tarpeet. Myllyteollisuus joutuu täydentämään vain erikoisvehnäerillä kotimaasta saatavan raaka-aineen. Kotimaiset mallastamot saavat riittävästi mallasohraa Suomesta. Poikkeuksellisesti myös rukiin kysyntä pystytään hyvin pitkälti tyydyttämään kotimaisella raaka-aineella. Hyvän markkinatilanteen ansiosta viljaa vietiin vuoden aikana Suomesta runsaasti. Keväällä vienti oli lähinnä kauraa ja ohraa interventiovarastoista, mutta syksyllä ruista lukuun ottamatta kaikkia viljoja vietiin muualle Eurooppaan poikkeuksellisen paljon. EU:n viljantuotanto ja markkinatilanne Viljantuotantoala oli EU-27 jäsenmaassa yhteensä 56,6 milj. ha, joka oli 0,5 % edellisvuotta alhaisempi. Myös kokonaistuotannon määrä laski edellisvuodesta 3,5 %. Pinta-alaa suurempi tuotannon lasku johtui Itä- Eurooppaa vaivanneesta koko kasvukauden kestäneestä kuivuudesta, mikä aiheutti suuren pudotuksen maissin kokonaistuotannossa (-14 %). Myös vehnän tuotantomäärä laski (-5 %), mutta muiden viljojen tuotanto säilyi edellisvuoden tasolla tai oli jopa parempi. Satokausi 2007/08 jää historiaan erittäin voimakkaan ja poikkeuksellisen nopean hinnan nousun kautena. Positiivinen hintakehitys alkoi jo keväällä, mutta alkusyksyn kehitys oli poikkeuksellisen voimakas. Esimerkiksi vehnän hintanoteeraukset ranskalaisessa Matif-pörssissä olivat markkinakauden alussa 180 euroa tonnilta, josta ne syyskuun loppuun olivat nousseet 100 eurolla tonnia kohti. Korkeimmillaan noteeraukset olivat siis lähellä 300 euroa/tn. Muiden viljojen hintakehitys seurasi vehnän hintaa, tosin mallasohraa lukuun ottamatta maltillisemmin. Voimakkaaseen hinnan nousuun oli useitakin syitä. Kehitystä vahvistivat pitkän aikavälin kulutusmuutokset. Viljan käyttö sekä elintarvikkeiksi että rehuksi on lisääntynyt useiden vuosien ajan. Maailman kasvava väkiluku ja etenkin kehittyvien maiden ruokavalion muuttuminen kasvisperäisestä yhä enemmän kotieläintuotteita kuluttavaksi on syynä viljan käytön lisääntymiseen. Myös bioetanolin valmistukseen tarvittavan viljan määrä on kasvanut, varsinkin USA:ssa, voimakkaasti. Tuotanto ei kuitenkaan ole kehittynyt vastaavasti, mikä on aiheuttanut varastojen supistumisen. Tuotantoa alen- 21
Page 1 and 2: Maa- ja metsätaloustuottajain Kesk
Page 3 and 4: Rakennetukijärjestelmän uudistami
Page 5 and 6: Yhteistoiminta yhteismetsien kanssa
Page 7 and 8: teuttamaan ne. Asiantuntijat Simonk
Page 9 and 10: MTK:n toiminta vuonna 2007 Koko jä
Page 11 and 12: Euroopan komissio ilmoitti kesäkuu
Page 13 and 14: Maataloustuotteiden tuotanto ja mar
Page 15 and 16: Kyselyyn vastasi osuuskuntia kaikis
Page 17 and 18: Siipikarjanlihassa noususuhdanne ja
Page 19: karjanlihan kulutus oli 93,0 milj.
Page 23 and 24: ERIKOISKASVIEN KOKONAISSADOT 1965-2
Page 25 and 26: Sokerintuotannon jatko oli vaakalau
Page 27 and 28: Suomen kanssa laadittiin varhaisper
Page 29 and 30: leviäminen saataisiin pysäytetty
Page 31 and 32: Maatalouden tulo- ja tukipolitiikka
Page 33 and 34: ajoitteiden ylittyessä tai alittue
Page 35 and 36: Maaseutuyrittäjyys Avaintehtävät
Page 37 and 38: Tavoitteena on lisätä energiapuun
Page 39 and 40: Sosiaalipolitiikka Avaintehtävät
Page 41 and 42: ohjelmassa todetaan, että korvausj
Page 43 and 44: Lähtökohtana jokamiehenoikeuden k
Page 45 and 46: Metsälinjan avaintehtävät 1. Keh
Page 47 and 48: markkina- ja suhdanne-ennusteet. Ni
Page 49 and 50: MTK vaati lisää metsänparannusva
Page 51 and 52: täjien toimintaa kartoittamalla tu
Page 53 and 54: MTK oli aktiivisesti mukana Suomen
Page 55 and 56: Komissio antoi myös esityksen liik
Page 57 and 58: Muu metsätaloudellinen toiminta Me
Page 59 and 60: Kuluttajatyö Kuluttajatyöryhmä k
Page 61 and 62: MTK:n viestinnän järjestämällä
Page 63 and 64: uusi teknolgia sekä EU:n uusi peru
Page 65 and 66: toteutetaan. Tässä tarkoituksessa
Page 67 and 68: koulutuksen kehittämisestä. Lausu
Page 69 and 70: Osaava maaseutu 2020 ‐tulevaisuus
Page 71 and 72:
MTK vaikutti artiklasta 141 käytä
Page 73 and 74:
Keskusliiton hallinto ja toimielime
Page 75 and 76:
as.tunt.), mv. Jarmo Toukola (MO L-
Page 77 and 78:
MTK:n 90- ja metsänhoitoyhdistysto
Page 79 and 80:
Liittokokouksessa puhetta johtivat
Page 81 and 82:
muodot ovat erittäin tervetulleita
Page 83 and 84:
Valtuuskunta käsitteli ajankohtais
Page 85 and 86:
toiminnan hallintoon. Valiokunnan m
Page 87 and 88:
kokonaismyyntimäärästä. Metsän
Page 89 and 90:
nostettiin. Oy Silvadata Ab:n tekem
Page 91 and 92:
MTK:n metsäjohtokunta valitsi Mets
Page 93 and 94:
edellyttää tulevaisuudessa avoime
Page 95 and 96:
Ensimmäisenä naisena metsäjohtok
Page 97 and 98:
MTK:n ja Viestilehdet Oy:n toimihen
Page 99 and 100:
Pellervo-Instituutti Oy Pellervo-In
Page 101 and 102:
Maanomistajien Arviointikeskus Oy A
Page 103 and 104:
(1,0 milj. euroa) oli ylimääräis
Page 105 and 106:
kasvoi 3 430 kappaleeseen eli 0,4 %
Page 107:
Jäsenmäärät metsänomistajien l
show all

Vuosikertomus 2007 [pdf, 3,2 mt] - MTK

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?