Vuosikertomus 2007 [pdf, 3,2 mt] - MTK

leviäminen saataisiin pysäytettyä. Viime vuosien suuret
eläintautiepidemiat ja niiden taloudelliset menetykset
vauhdittivat EU:n yhteisen eläintautistrategian valmistumista.
Nyt suunnitelmissa on uuden puitelain valmistelu
ja eläintautikorvausjärjestelmän uudistus.
Suomessa toimii hyvä kansallinen yhteistyö elintarviketurvallisuuden
varmentamiseksi ja avoin tiedottaminen
on luonut edellytykset kuluttajan luottamuksen
säilymiseen. Eläinterveystilanteen säilyttäminen hyvänä
ja tehokas tautien vastustaminen oli mahdollista
viranomaisten, elinkeinoelämän ja eläinten omistajien
välisen toimivan työnjaon ja yhteistyön avulla. Maamme
eläinterveystilanne luo vahvan perustan kansalliselle
elintarviketurvallisuudelle ja tukee laatuketjun
rakentamista pellolta pöytään ‐periaatteella. Hyvän
eläinterveystilanteen säilyttäminen vaatii toimijoiden
pitkäjänteistä yhteistyötä.
MTK painotti omassa toiminnassaan elintarviketurvallisuutta
tukevia toimia. Toimien ja päätösten pitäisi perustua
tieteelliseen näyttöön ja riskinarviointiin. MTK painotti
ennaltaehkäisevän työn ja toimivien korvausjärjestelmien
tärkeyttä, jotta tuottajien ilmoituskynnys tautiepäilystä
säilyisi mahdollisimman alhaisena. MTK osallistui tuotantoeläinten
lääkintää ja hyvinvointia koskevien lakien,
asetusten ja päätösten valmisteluun antamalla niistä
lausuntoja sekä olemalla kuultavana eduskunnan eri
valiokunnissa. Eläintautien ehkäisyyn tarvittavista varotoimista
tiedotettiin mm. Maaseudun Tulevaisuuden sekä
internetissä toimivien Reppu-jäsensivujen kautta.
MTK piti tiivistä yhteyttä eläinlääkintäviranomaisiin ja
MMM:n eläinlääkintä- ja terveysosastoon, Elintarviketurvallisuusvirastoon
(Evira) sekä muihin sidosryhmiin.
MTK tapasi säännöllisesti Eläinlääkäriliiton ja Eläintautien
torjuntayhdistyksen (ETT) edustajia. Yhteistyötä
tehtiin myös elintarviketeollisuuden ja kuluttajajärjestöjen
kanssa.
Eläinten hyvinvoinnin nouseminen näkyvästi otsikoihin
ja julkiseen keskusteluun työllisti vuonna 2007
normaalia enemmän. Panostuksia asiaan tullaan lisäämään
entiseen verrattuna.
MTK:n kriisiapu vakavissa eläintautitapauksissa
Tuottajajärjestöllä on sisäisen eläintautien kriisienhallinnan
ohjeistus, ja se löytyy Reppu-sivuilta. MTK:n
ja viranomaisten yhteistyönä on luotu ohjeistot tuottajajärjestön
toiminnalle vakavissa eläintautitapauksissa.
Ohjeessa on kriisiapuesite ja muistilistat tuottajalle.
MTK-liitot antavat pyydettäessä tukihenkilöapua ja apua
kriisitilanteissa tilalla tehtävissä käytännön töissä.
Eläintaudit Euroopassa ja Suomessa
Lintuinfluenssan leviäminen Kaukoidästä Eurooppaan
nostatti otsikoihin viruksen mahdollisen muuntumisen
otollisissa olosuhteissa sellaiseksi, että se voisi levitä
ihmisestä toiseen. Lintuinfluenssa on helposti leviävä
eläintauti, joka voi säilyä oireettomana luonnonlinnuissa,
ja jotkut virustyypit aiheuttavat tautia ihmisessä.
Viruksen tekee vaaralliseksi sen hyvä muuntautumiskyky.
Euroopassa todettiin vuoden 2007 aikana useita
tapauksia siipikarjassa ja luonnonvaraisissa linnuissa.
Suomessa kartoitettiin edelleen lintuinfluenssavastaaineiden
esiintymistä siipikarjassa ja luonnonvaraisissa
Eläinten hyvinvoinnista keskusteltiin vilkkaasti vuoden lopulla.
linnuissa. Lintuinfluenssan vaarallista muotoa ei tavattu
suomalaissa siipikarjassa eikä luonnonvaraisissa linnuissa
vuonna 2007.
Suu- ja sorkkatauti pääsi leviämään todennäköisesti
”laboratoriokarkulaisena” Isossa-Britanniassa kahdelle
nautatilalle. Leviäminen saatiin kuitenkin rajoitettua.
Suu- ja sorkkataudin vastustustoimia rahoitetaan edelleen
EU:n lähialueilla. Suomessa suu- ja sorkkatautia on
todettu viimeksi vuonna 1959. Helposti leviävien eläintautien
varalta voi suojautua noudattamalla huolellisia tautisuojaustoimenpiteitä.
Esimerkiksi matkailijoilla on syytä
toimenpiteisiin, mikäli he ovat kotimaassa tekemisissä
taudeille herkkien eläinlajien kanssa. Erityisesti tuottajia,
mutta myös muita Euroopassa matkailijoita, on ohjeistettu
tarttuvien eläintautien leviämisen ehkäisyssä.
Bse:n esiintyminen Keski- ja Etelä-Euroopan maissa
oli edelleen selvässä laskussa. Tämä on merkki taudin
torjumiseksi tehtyjen toimenpiteiden tehoamisesta.
Suomessa ei löydetty vuoden aikana yhtään tapausta.
Euroopan komission Suomeen keväällä 2001 tekemässä
tarkastuksessa todettiin Suomen bse-valvonnan
toimivan hyvin. Suomessa jatkuivat edellisvuonna
käynnistetyt tehostetut toimet bse-valvonnassa. Testauksesta
aiheutuu merkittäviä lisäkustannuksia lihaketjulle,
ja riskinarviointiin perustuvia toimia testausten
vähentämiseksi on alettu toteuttaa.
Suomen kansallinen yleinen eläinterveystilanne säilyi
hyvänä, vaikka meillä todettiin vuoden aikana kahdella
tilalla scrapieta lampaissa. Lampaiden TSE-testauksien
ikärajaa nostettiin, ja lainsäädäntöä muutettiin epätyypillisen
scrapien osalta joustavampaan suuntaan.
Uusia sikojen PMWS tauti- (postweaning multisystem
wasting syndrome) tapauksia todettiin edelleen
Ruotsissa. Tauti on vieroitettujen porsaiden monisyysairaus,
jonka aiheuttajana on circo-virus tyyppi 2.
Vasta-aineita virukselle on todettu Suomessakin sioilla
yleisesti, mutta ensimmäinen varsinainen tautitapaus
todettiin syksyllä 2007. Tauti ei kuulu vastustettaviin
eläintauteihin, mutta voi aiheuttaa huomattavia taloudellisia
tappioita porsaskuolleisuuden kautta.
Ruotsissa todettiin heinäkuussa 2007 ensimmäinen
sikojen PRRS tautitapaus, joka kuitenkin saatiin taltutettua
nopeasti. PRRS( Poricine Reproductive and
Respiratory Syndrome) on vastustettava virustauti,
joka aiheuttaa hyvin vaihtelevia oireita sikojen iästä ja
muusta tautitilanteesta riippuen: mm. kuumetta, luomisia,
yskää ja porsaskuolleisuutta.
29