Vuosikertomus 2007 [pdf, 3,2 mt] - MTK

More documents

Recommendations

Info

kuuluvan metsävaratiedon keruun alihankintaa lisätään noin 20 %:iin vuoteen 2010 mennessä ja että metsävaratiedon uusi keruujärjestelmä suunnitellaan siten, että se mahdollistaa metsävaratiedon keruun kilpailuttamisen. MTK piti tärkeänä, että edellä mainitut tilaaja-tuottaja-mallityöryhmän ehdottamat periaatteet sisällytetään strategiaan. Lopuksi MTK edellytti, että lausunnossa esitetyt periaatteet tulee ottaa huomioon Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion ja metsäkeskusten suunnitellessa metsikkötietoihin perustuvia tuotteita ja palveluita. Maa- ja metsätalousministeriö jatkaa metsävaratietostrategiansa valmistelua vuonna 2008. Kasvinterveyden suojeleminen Maa- ja metsätalousministeriössä valmisteltiin kertomusvuonna kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain muuttamista. Lakiehdotuksen mukaan metsäkeskuksia voitaisiin käyttää vain Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) apuna maahamme leviävien kasvintuhoojien torjumiseksi tai niiden leviämisen estämiseksi tehtävän torjuntapäätöksen valmistelussa. Tähän liittyen metsäkeskuksia voitaisiin käyttää apuna myös Eviran tekemien torjuntapäätösten täytäntöönpanossa. MTK piti tärkeänä, että lakia muutettaessa otetaan huomioon ne metsäkeskusten julkishallinnollista asemaa koskevat näkökohdat, jotka sisältyvät lakiin metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamiseen ja edellä mainitun lain yhteydessä muutettuun lakiin metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta. Metsäkeskuksille kaavailltu, yksinomaan Elintarviketurvallisuusviraston avuksi tarkoitettu toiminta ei MTK:n mielestä saa asettaa esteitä metsätalouden kaikkien maakunnallisten toimijoiden väliselle saumattomalle yhteistyölle, mikäli maahamme pääsee leviämään esimerkiksi havupuutavaran tai havupuisten pakkausmateriaalien tuonnin yhteydessä erityisesti yksityisille metsänomistajille kohtalokas mäntyankeroinen tai Uralin länsipuolelle jo levinnyt siperian mäntykehrääjä. Lakiehdotuksen mukaan puustokorvauksen lähtökohtana oli täyden korvauksen ‐periaate, mutta tästä periaatteesta poiketen ei kuitenkaan taimikkoa koskevaa odotusarvoa. Tätä poikkeusta lakiehdotukseen perusteltiin ”metsätuhokorvauksia koskevalla käytännöllä”, koska taimikko on altis muutoinkin kuin kasvintuhoojan aiheuttamalle tuholle, kuten hirvieläimille, myyrille, tuhohyönteisille, sienitaudeille, kuivuudelle, tulvalle, pakkaselle tai lumikuormalle. MTK katsoi, että edellä mainittu kanta on täysin vastoin yleistä oikeusperustetta ja myös metsätalouden yleistä käytäntöä, joten noudatettaessa täyden korvauksen ‐periaatetta tulee myös taimikon odotusarvo korvata. MTK esitti myös, että maaja metsätalousministeriö kiirehtii Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiota saattamaan välittömästi ajan tasalle puuston odotusarvolisät ja taimikoiden kustannusarvot sekä pitämään niitä jatkuvasti ajan tasalla. Tämä on välttämätöntä myös muun metsien arvomäärityksen takia. MTK muistutti myös, että se on yhdessä valtiovallan kanssa pitänyt ja pitää edelleen tärkeänä, että maahamme ei pääse leviämään maataloustuotannon harjoittamisen kannalta vaarallisia kasvintuhoojia maan rajojen ulkopuolelta. MTK odottaa valtiovallalta samaa tinkimättömyyttä myös metsätalouden toimintaedellytysten kannalta. Toiminta niin sanotun EU:n puupaketin osalta on kuitenkin osoittanut, että valtiovalta ei ole suhtautunut metsätalouden kannalta vaarallisten kasvintuhoojien leviämisen estämiseen riittävällä vakavuudella. Mittava, vieraiden tulokaslajien aiheuttama metsätuhoriski kyetään MTK:n näkemyksen mukaan estämään vain sellaisilla kasvintarkastustoimenpiteillä, jotka varmistavat kiistatta maamme kautta EU:n alueelle tuotavan havupuutavaran terveyden. Hallituksen tarkoituksena on antaa lakiesitys eduskunnalle keväällä 2008. Maa- ja metsätalousministeriöstä saadun tiedon mukaan lakiesitykseen sisältyy MTK:n lausunnossa esittämiä muutostarpeita. Yhteismetsälaki Kertomusvuonna valmisteltiin jälleen kerran yhteismetsälain muutosta. Tällä kertaa tarkoituksena oli parantaa yhteismetsien toimintaedellytyksiä kestävän metsätalouden harjoittamismuotona, edistää uusien yhteismetsien perustamista ja ehkäistä yhteismetsäosuuksien pirstoutumista. Yhteismetsälakiesitykseen sisällytettiin säännökset kiinteistön liittämisestä yhteismetsään ja hoitokunnan päätöstä koskevasta moiteoikeudesta. Lisäksi lakiin ehdotettiin otettavaksi säännökset maanomistajien sopimukseen perustuvan yhteismetsän jakamisesta osakkaiden kesken sekä osakkaan oikeuksien käyttämisestä. Yhteismetsän eri toimielinten toimivaltaa ja ohjesäännönvaraista luovutusrajoitusta koskevia yhteismetsälain säännöksiä ehdotettiin tarkistettavaksi. Lakiluonnoksen mukaan maanomistajien sopimukseen perustuvien yhteismetsien perustamisen edistämiseksi mahdollistettaisiin myös nykyisestä äänioikeuden käyttöä koskevasta rajoituksesta (”äänileikkuri”) poikkeaminen ohjesääntömääräyksellä. Perustettavan yhteismetsän ohjesäännössä yksittäisen osakkaan äänioikeus voitaisiin nostaa kymmenesosasta enintään puoleen osakaskunnan kokouksessa edustettuina olevien yhteisestä äänimäärästä. MTK puolsi maaja metsätalousministeriölle lakiesitysluonnoksesta antamassaan lausunnossa hallituksen esitystä äänioikeuden käyttöä koskevasta rajoituksesta poikkeamiseen ja totesi, että etenkin pienissä sopimukseen perustuvissa yhteismetsissä osakkaille on tarkoituksenmukaista sallia suurempi ääniosuus kuin kymmenesosa kokouksessa edustettuina olevien yhteisestä äänimäärästä. Lakiluonnoksen mukaan uusien, maanomistajien sopimukseen perustuvien yhteismetsien perustamisen edistämiseksi mahdollistettaisiin menettely, jonka mukaan yhteismetsän osakaskunta voisi päättää yhteismetsän jakamisesta osakaskiinteistöjen kesken. Osakaskunta voisi myös antaa suostumuksensa siihen, että osuutensa erottamista haluava osakas saisi yhteismetsäosuutensa jaolla erotetuksi. Yhteismetsän osakkaalle erotettaisiin osakaskiinteistölle kuuluvaa yhteismetsäosuutta vastaava osuus yhteismetsästä. MTK piti tärkeänä, että edellä mainitut muutosesi- 52
MTK oli aktiivisesti mukana Suomen Metsäyhdistyksen huhtikuussa käynnistämässä LUODIN-hankkeessa, jonka tarkoituksena on parantaa kokonaiskuvaa luonnonvarakysymyksistä, lisätä tietoisuutta niiden tulevaisuuden merkityksestä, luoda tahtotilaa eri sektorien väliselle yhteistyölle sekä laatia suunnitelma haasteisiin vastaamiseksi. tykset sisällytetään yhteismetsien osakaskunnan ohjesääntöön. Yhteismetsän osakaskunnalle annettava mahdollisuus päättää yhteismetsän lakkauttamisesta ja sen alueen jakamisesta osakaskiinteistöjen kesken madaltaisi MTK:n käsityksen mukaan sopimuksella perustettavien yhteismetsien perustamiskynnystä. Lakiesitysluonnoksen mukaan niin yhteismetsän jakaminen osakaskiinteistöjen kesken kuin yksittäisen osakkaan osuuden erottaminen edellyttäisi osakaskunnan kokouksessa annettavista äänistä vähintään kolmea neljäsosaa. MTK:n mielestä kaavailtu vähimmäismäärä soveltuisi koskemaan koko yhteismetsän jakamista, mutta yhden osakkaan osuuden erottaminen tulee voida tapahtua silloin, kun osakaskunnan kokouksissa annetuista äänistä yli puolet on osuuden erottamisen kannalla. MTK:n piti yhteismetsän hoitokunnan päätöksiä usein tärkeydeltään ja muussakin mielessä sen luonteisina, että niiden ei ole syytä olla julkisia edes osakkaille. Tällä turvataan yhteismetsän ylimmän hallintoelimen mahdollisuus toimia ja tehdä päätöksiä itsenäisesti ja hyvän hallintotavan puitteissa. MTK muistutti lausunnossaan maaja metsätalousministeriötä myös siitä, että hoitokunta vastaa toiminnastaan yhteismetsän osakaskunnan kokoukselle. Näin ollen MTK katsoi, että yhteismetsän hoitokunnan kokouksen päätösten ei tule muuhun yhteisölainsäädäntöön rinnastaen olla julkisia yhteismetsän osakkaille muutoin kuin kyseessä on asianomaisen osakkaan oikeutta koskeva päätös. LUODIN-hanke MTK oli aktiivisesti mukana Suomen Metsäyhdistyksen huhtikuussa käynnistämässä LUODIN-hankkeessa, jonka tarkoituksena on parantaa kokonaiskuvaa luonnonvarakysymyksistä, lisätä tietoisuutta niiden tulevaisuuden merkityksestä, luoda tahtotilaa eri sektorien väliselle yhteistyölle sekä laatia suunnitelma haasteisiin vastaamiseksi. Hankkeen puitteissa järjestettiin eri elinkeinoja, hallinnonaloja, tutkimusta ja järjestöjä yhteen koonnut seminaari, jossa korostettiin vuorovaikutuksen lisäämistä ja yhteisen strategisen näkemyksen tarvetta. Hankkeessa valmisteltiin myös laajasti luonnonvaraaloja, niiden kehitystä ja ohjausta sekä tulevaisuuden haasteita kuvaava raportti sekä ohjausryhmän suositus jatkotoimenpiteiksi. MTK korosti tarvetta varautua riittävän ajoissa tulevaisuuden haasteisiin sekä luoda toimintamalleja, joilla Suomen kilpailukykyä voitaisiin lisätä perustuen mm. uusiutuvien luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen. Julkiset hankinnat Kestävien julkisten hankintojen kansallisen toimintasuunnitelman laatiminen aloitettiin helmikuussa ympäristöministeriön ja kauppa- ja teollisuusministeriön johdolla. Tähän liittyen jatkui keskustelu siitä, onko tarvetta erityiselle kansalliselle puutuotteiden kestävää julkista hankintaa koskevalle politiikalle. Asiaa valmisteltiin yhteistyössä kauppa- ja teollisuusministeriön, maaja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön kesken. MTK samoin kuin muut metsälliset sidosryhmät osallistuivat myös keskusteluun. MTK painotti keskustelussa sitä, että puuta raakaaineena ja puutuotteita tulee kohdella tasapuolisesti suhteessa muihin raaka-aineisiin ja tuotteisiin. Puutuotteiden kestävyyttä ja ympäristöystävällisyyttä arvioitaessa on otettava huomioon koko elinkaaren aikaiset vaikutukset, ei vain raaka-aineen tuotantoon liittyviä. MTK piti myös tärkeänä sitä, että Suomi osallistuu aktiivisesti EU:ssa ja kansainvälisesti käytyyn puutuotteiden kestäviä julkisia hankintoja koskevaan keskusteluun. 53
Page 1 and 2: Maa- ja metsätaloustuottajain Kesk
Page 3 and 4: Rakennetukijärjestelmän uudistami
Page 5 and 6: Yhteistoiminta yhteismetsien kanssa
Page 7 and 8: teuttamaan ne. Asiantuntijat Simonk
Page 9 and 10: MTK:n toiminta vuonna 2007 Koko jä
Page 11 and 12: Euroopan komissio ilmoitti kesäkuu
Page 13 and 14: Maataloustuotteiden tuotanto ja mar
Page 15 and 16: Kyselyyn vastasi osuuskuntia kaikis
Page 17 and 18: Siipikarjanlihassa noususuhdanne ja
Page 19 and 20: karjanlihan kulutus oli 93,0 milj.
Page 21 and 22: MILJ. KG 800 700 600 500 400 300 20
Page 23 and 24: ERIKOISKASVIEN KOKONAISSADOT 1965-2
Page 25 and 26: Sokerintuotannon jatko oli vaakalau
Page 27 and 28: Suomen kanssa laadittiin varhaisper
Page 29 and 30: leviäminen saataisiin pysäytetty
Page 31 and 32: Maatalouden tulo- ja tukipolitiikka
Page 33 and 34: ajoitteiden ylittyessä tai alittue
Page 35 and 36: Maaseutuyrittäjyys Avaintehtävät
Page 37 and 38: Tavoitteena on lisätä energiapuun
Page 39 and 40: Sosiaalipolitiikka Avaintehtävät
Page 41 and 42: ohjelmassa todetaan, että korvausj
Page 43 and 44: Lähtökohtana jokamiehenoikeuden k
Page 45 and 46: Metsälinjan avaintehtävät 1. Keh
Page 47 and 48: markkina- ja suhdanne-ennusteet. Ni
Page 49 and 50: MTK vaati lisää metsänparannusva
Page 51: täjien toimintaa kartoittamalla tu
Page 55 and 56: Komissio antoi myös esityksen liik
Page 57 and 58: Muu metsätaloudellinen toiminta Me
Page 59 and 60: Kuluttajatyö Kuluttajatyöryhmä k
Page 61 and 62: MTK:n viestinnän järjestämällä
Page 63 and 64: uusi teknolgia sekä EU:n uusi peru
Page 65 and 66: toteutetaan. Tässä tarkoituksessa
Page 67 and 68: koulutuksen kehittämisestä. Lausu
Page 69 and 70: Osaava maaseutu 2020 ‐tulevaisuus
Page 71 and 72: MTK vaikutti artiklasta 141 käytä
Page 73 and 74: Keskusliiton hallinto ja toimielime
Page 75 and 76: as.tunt.), mv. Jarmo Toukola (MO L-
Page 77 and 78: MTK:n 90- ja metsänhoitoyhdistysto
Page 79 and 80: Liittokokouksessa puhetta johtivat
Page 81 and 82: muodot ovat erittäin tervetulleita
Page 83 and 84: Valtuuskunta käsitteli ajankohtais
Page 85 and 86: toiminnan hallintoon. Valiokunnan m
Page 87 and 88: kokonaismyyntimäärästä. Metsän
Page 89 and 90: nostettiin. Oy Silvadata Ab:n tekem
Page 91 and 92: MTK:n metsäjohtokunta valitsi Mets
Page 93 and 94: edellyttää tulevaisuudessa avoime
Page 95 and 96: Ensimmäisenä naisena metsäjohtok
Page 97 and 98: MTK:n ja Viestilehdet Oy:n toimihen
Page 99 and 100: Pellervo-Instituutti Oy Pellervo-In
Page 101 and 102: Maanomistajien Arviointikeskus Oy A
Page 103 and 104:
(1,0 milj. euroa) oli ylimääräis
Page 105 and 106:
kasvoi 3 430 kappaleeseen eli 0,4 %
Page 107:
Jäsenmäärät metsänomistajien l
show all

Vuosikertomus 2007 [pdf, 3,2 mt] - MTK

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?