Vuosikertomus 2007 [pdf, 3,2 mt] - MTK

More documents

Recommendations

Info

Itämeren valtioiden kertomusvuonna hyväksymän Itämeren suojeluohjelman mukaan yhdyskuntien maatilojen vuotuisia fosforipäästöjä on vähennettävä yhteensä 15 000 tonnia. Suomen osuus on 150 tonnia vuodessa vuosien 1997–2003 kuormitusmäärien keskiarvosta. Siten maatalous voinee toteuttaa Itämerivelvoitteensa määräajassa, mutta kansallisten tavoitteiden toteutuminen edellyttää uudenlaista teknologiaa ja rajoitusta. EU:n vesienhoidon järjestämistä varten on muodostettu vesienhoitoalueet. MTK avusti jäseniään, jotta he voivat osallistua ja vaikuttaa asiaan, kun kullakin vesienhoitoalueella laaditaan oma vesienhoitosuunnitelma toimenpiteineen. Itämeri-työpaja Suomen Akatemia ja MTK järjestivät historiallisen Itämeri-työpajan syyskuun lopulla. Työpaja keräsi yhteen vesiensuojelun tutkijoita ja luonnonvara-alan toimijoita. Kahden päivän aikana kuultiin tutkijoiden puheenvuoroja Itämeren tilasta ja luonnonvara-alojen vesistövaikutuksista sekä haettiin työryhmissä ratkaisuja ravinnevalumien hillitsemiseen. Työpajan aikana löytyi yhteisymmärrys tutkijoiden ja käytännön toimijoiden välillä: vesistöön valuvat ravinteet ovat yhteinen ongelma. Maatalouden ympäristötukiohjelma koettiin työpajassa ongelmalliseksi. Monimutkaisia ongelmia yritetään hallita yksinkertaistetulla ja normiohjatulla järjestelmällä. Ohjelman toimet eivät kohdennu ympäristövaikutusten kannalta oikein ja ovat osittain tehottomia. Uusien ohjelmien valmistelussa on tärkeää hakea valuma-aluekohtaisia ratkaisuja. Tarvitaan uusia pelisääntöjä ja etsitään uusia mahdollisuuksia. Työpajassa keskusteltiin hyvin paljon karjanlannasta. Lanta on arvokas ravinne, joka kuuluu luonnon kiertokulkuun. Sen määritteleminen jätteeksi harmittaa viljelijöitä ja turkistuottajia, koska lannan käsittely nykyisten määräysten mukaisesti on suuri kustannus. Karjanlannan arvo sekä ravinteena pellolla että energialähteenä maatiloille ja yhdyskunnille on nostettava esiin. Tässä tarvitaan lisää tietoa ja uutta vihreiden elinkeinojen ympäristöteknologiaa. Työpaja oli hyvin onnistunut. Se vakuutti tutkijat ja toimijat vuoropuhelun tarpeesta, jota jatketaan. Riistapolitiikka Laajan hirvistrategian valmistelu aloitettiin kertomusvuonna Metsäntutkimuslaitoksen (METLA) ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) järjestämässä seminaarissa, johon osallistui laaja joukko riistahallinnon, maanomistajien, metsästäjien ja tutkijoiden edustajia. Sen keskeisenä tavoitteena on parantaa hirvikantojen hallintaa, saada paremmat, ajantasaiset tiedot metsästyksen suunnittelua, toteutusta, sidosryhmäyhteistyötä ja mm. vahinkojen vähentämistä varten. Metsäkauriin metsästyksessä poistuivat vuonna 2006 pyyntiluvat ja lupamaksut. Samalla poistuivat maanomistajien mahdollisuudet saada metsäkauriin aiheuttamista vahingoista korvauksia. Ensimmäisten ”lupavapaiden” vuosien kokemukset osoittivat, että metsästys pysyy yleisesti ottaen hyvin, ehkä osin jopa liiankin kohtuullisena, eikä vaaranna kauriskantoja, mitä eräät metsästäjäpiirit pelkäsivät lainmuutoksen yhteydessä. Riistahallinto seuraa kauriin kannan kehitystä ja pyyntimääriä mm. kaatoilmoitusten perusteella. Kaatajan on tehtävä ilmoitus kaurissaaliistaan viikon kuluessa kaadosta riistanhoitopiiriin. Saalis jäi nyt 2 300 yksilöön, kun viimeisinä pyyntilupavuosina saalismäärä oli noin 3 000 yksilöä. Hirvenmetsästysaikaa muutettiin asetuksella niin, että aikaisemman 15.12. sijasta hirven pyyntiaika päättyi nyt ensimmäistä kertaa vuoden vaihteessa. Muutosta perusteltiin talvilaidunalueiden vahinkojen välttämisellä. MTK oli esittänyt, että kaikkien hirvieläinten syksyistä metsästysaikaa pitäisi laajentaa siten, että se alkaisi syyskuun alussa ja päättyisi tammikuun lopussa. Erityisesti maan pohjoisosiin on haluttu mahdollisuutta aloittaa hirvijahtikausi luonnonolojen takia jo selvästi nykyistä, syyskuun viimeistä lauantaita, aikaisemmin. Hirvikantoja on leikattu viime vuosina ennätysmäisen suurilla kaatomäärillä. Vuosina 2002 ja 2003 kaadettiin kaikkien aikojen suurimmat hirvimäärät, noin 84 500 hirveä kumpanakin vuonna. Vuonna 2006 kaadettiin yli 76 000 hirveä, ja vielä vuonna 2007 kaadettiin 62 554 hirveä. Kaatotarpeet olivat suurimmat maan pohjoisosissa, missä myös toisaalta kaadettiin runsaasti hirviä, ei kuitenkaan kaikilla alueilla riittävästi. Suurpetopolitiikassa vuosi oli vilkas. Edellisenä vuonna valmistuneen sudenhoitosuunnitelman lisäksi valmistuivat karhun ja ilveksen kansalliset hoitosuunnitelmat ja ahmakannan hoitosuunnitelman valmistelu aloitettiin vuonna 2007. Loppuvuonna pidetyssä tilaisuudessa todettiin, että kaikkien asiantuntijatietojen ja ‐arvioiden mukaan Suomen suurpetokannat ovat jo saavuttaneet suotuisan suojelun tason. Tällä perusteella ne olisi mahdollista siirtää paremman kansallisen säätelyn mahdollistavaan väljempään suojeluluokkaan. Susikanta käsitti vuoden 2007 lopussa ainakin noin 300 yksilöä. Sudet aiheuttivat valtaosan kaikista petovahingoista, vaikka karhu- ja ilveskannat ovat suteen verrattuna kolmin-nelinkertaiset. Työryhmä jätti maa- ja metsätalousministeriölle mietintönsä vuonna 2005 lakiehdotukseksi, jolla on tarkoitus lain tasolla säätää riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen korvauksista. Esityksen tavoitteena on oikaista pahimpia vahingonkärsijöiden oikeusturvaan liittyviä ongelmia ja yhtenäistää mm. petovahinkojen ja hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvauskäytäntöjä. Vahingon kärsijöiden kannalta työryhmän esitys poistaisi mm. hyvin epäoikeudenmukaiseksi koetun niin sanotun omavastuun. Koko vahinko on tarkoitus jatkossa korvata, kun säädettävä vahingon vähimmäistaso ylittyy. Lakiehdotus ei ehtinyt vielä kertomusvuonna eduskunnan käsittelyyn. 44
Metsälinjan avaintehtävät 1. Kehitetään metsänomistajajärjestön metsänomistajille tarjoamia palveluita ja tuetaan organisaation rakennekehitystä sekä lisätään metsäjäsenten lukumäärää. 2. Parannetaan metsätalouden kannattavuutta huolehtimalla puumarkkinoiden tasapainoisesta toimimisesta ja edistämällä kotimaisen puun monipuolista käyttöä ja kysyntää. Osana tätä edistetään metsäenergian käyttöä ja kehitetään metsäenergiamarkkinoiden toimivuutta. 3. Osallistutaan aktiivisesti kansallisen metsäohjelman tarkistamiseen ja vaikutetaan ohjelman sisältöön, jotta se tukee perhemetsätalouden kannattavuutta ja jotta metsänomistajien vapaaehtoisuuteen perustuva metsien suojelu jatkuu. 4. Vahvistetaan perhemetsätalouden asemaa ja suomalaisen puun hyväksyttävyyttä kansainvälisessä metsäpolitiikassa ja lopputuotemarkkinoilla. Avaintehtäviä on käsitelty kohdissa Metsänomistajaorganisaatio, Metsänomistajien puukaupallinen asema, Metsäpolitiikka ja Metsäasioiden kansainvälinen edunvalvonta. Metsänomistajien puukaupallinen asema Avaintehtävä Parannetaan metsätalouden kannattavuutta huolehtimalla puumarkkinoiden tasapainoisesta toimimisesta ja edistämällä kotimaisen puun monipuolista käyttöä ja kysyntää. Osana tätä edistetään metsäenergian käyttöä ja kehitetään metsäenergiamarkkinoiden toimivuutta. Puumarkkinoiden toimivuus Puumarkkinoiden tasapainoinen toimivuus perustui pääsääntöisesti metsänhoitoyhdistysten asiantuntijapalveluun. MTK:n metsälinja antoi markkinainformaatiota metsänomistajaorganisaation eri tahoille ja kehitti puumarkkinoiden toimintaa vaihtelevissa markkinaolosuhteissa. Samalla tuettiin metsänomistajien liittojen ja metsänhoitoyhdistysten puukaupallista edunvalvontaa. Puumarkkinoiden tasapainoisella toiminnalla voitiin turvata metsänomistajien harjoittaman metsätalouden kannattavuutta. Metsänhoitoyhdistysten puukaupalliset palvelut sisälsivät monipuolisen metsänomistajia hyödyttävän palvelupaketin. Metsänhoitoyhdistysten puukaupallisia palveluja markkinoitiin yhteistyössä Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy:n kanssa. Palvelukuvaukset pidettiin ajan tasalla sekä puukaupallisten palvelujen että energiapuun markkinointia varten. Metsänhoitoyhdistysten laatimien puunmyyntisuunnitelmien kattavuus oli keskimäärin 75 % yksityismetsien myyntimäärästä. Puunmyyntisuunnitelmat johtivat useimmiten puukaupan toimeksiantoihin, valtakirjakauppaan. Toimeksiantoihin perustuvien kauppojen suhteellinen osuus myydystä puumäärästä oli 43 % myyntimäärästä. Metsänomistajat antoivat valtuutuksia myös puunkorjuun ja puutavaranmittauksen valvontaan. 45
Page 1 and 2: Maa- ja metsätaloustuottajain Kesk
Page 3 and 4: Rakennetukijärjestelmän uudistami
Page 5 and 6: Yhteistoiminta yhteismetsien kanssa
Page 7 and 8: teuttamaan ne. Asiantuntijat Simonk
Page 9 and 10: MTK:n toiminta vuonna 2007 Koko jä
Page 11 and 12: Euroopan komissio ilmoitti kesäkuu
Page 13 and 14: Maataloustuotteiden tuotanto ja mar
Page 15 and 16: Kyselyyn vastasi osuuskuntia kaikis
Page 17 and 18: Siipikarjanlihassa noususuhdanne ja
Page 19 and 20: karjanlihan kulutus oli 93,0 milj.
Page 21 and 22: MILJ. KG 800 700 600 500 400 300 20
Page 23 and 24: ERIKOISKASVIEN KOKONAISSADOT 1965-2
Page 25 and 26: Sokerintuotannon jatko oli vaakalau
Page 27 and 28: Suomen kanssa laadittiin varhaisper
Page 29 and 30: leviäminen saataisiin pysäytetty
Page 31 and 32: Maatalouden tulo- ja tukipolitiikka
Page 33 and 34: ajoitteiden ylittyessä tai alittue
Page 35 and 36: Maaseutuyrittäjyys Avaintehtävät
Page 37 and 38: Tavoitteena on lisätä energiapuun
Page 39 and 40: Sosiaalipolitiikka Avaintehtävät
Page 41 and 42: ohjelmassa todetaan, että korvausj
Page 43: Lähtökohtana jokamiehenoikeuden k
Page 47 and 48: markkina- ja suhdanne-ennusteet. Ni
Page 49 and 50: MTK vaati lisää metsänparannusva
Page 51 and 52: täjien toimintaa kartoittamalla tu
Page 53 and 54: MTK oli aktiivisesti mukana Suomen
Page 55 and 56: Komissio antoi myös esityksen liik
Page 57 and 58: Muu metsätaloudellinen toiminta Me
Page 59 and 60: Kuluttajatyö Kuluttajatyöryhmä k
Page 61 and 62: MTK:n viestinnän järjestämällä
Page 63 and 64: uusi teknolgia sekä EU:n uusi peru
Page 65 and 66: toteutetaan. Tässä tarkoituksessa
Page 67 and 68: koulutuksen kehittämisestä. Lausu
Page 69 and 70: Osaava maaseutu 2020 ‐tulevaisuus
Page 71 and 72: MTK vaikutti artiklasta 141 käytä
Page 73 and 74: Keskusliiton hallinto ja toimielime
Page 75 and 76: as.tunt.), mv. Jarmo Toukola (MO L-
Page 77 and 78: MTK:n 90- ja metsänhoitoyhdistysto
Page 79 and 80: Liittokokouksessa puhetta johtivat
Page 81 and 82: muodot ovat erittäin tervetulleita
Page 83 and 84: Valtuuskunta käsitteli ajankohtais
Page 85 and 86: toiminnan hallintoon. Valiokunnan m
Page 87 and 88: kokonaismyyntimäärästä. Metsän
Page 89 and 90: nostettiin. Oy Silvadata Ab:n tekem
Page 91 and 92: MTK:n metsäjohtokunta valitsi Mets
Page 93 and 94: edellyttää tulevaisuudessa avoime
Page 95 and 96:
Ensimmäisenä naisena metsäjohtok
Page 97 and 98:
MTK:n ja Viestilehdet Oy:n toimihen
Page 99 and 100:
Pellervo-Instituutti Oy Pellervo-In
Page 101 and 102:
Maanomistajien Arviointikeskus Oy A
Page 103 and 104:
(1,0 milj. euroa) oli ylimääräis
Page 105 and 106:
kasvoi 3 430 kappaleeseen eli 0,4 %
Page 107:
Jäsenmäärät metsänomistajien l
show all

Vuosikertomus 2007 [pdf, 3,2 mt] - MTK

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?