Vuosikertomus 2007 [pdf, 3,2 mt] - MTK

Suomen esitys 141-artiklan jatkolle oli myös johtokuntaa
monin tavoin työllistävä maatalouspoliittinen
ponnistus sekä kotimaassa että neuvotteluissa Brysselissä
maatalouskomissaarin ja komission virkamiesten
kanssa. Heinäkuussa 2007 monien vääntöjen jälkeen
päästiin hallituksen kanssa sopimukseen EU:n komissiolle
toimitettavasta Suomen esityksestä artiklan141
jatkolle. Kokouksessaan 11.12.2007 johtokunta päätti
yksimielisesti, että se ei voi olla mukana hyväksymässä
Suomen valtion ja EU-komission neuvottelemaa 141-
esitystä. Tämän jälkeen alettiin valmistella kirjelmään
hallitukselle ”MTK:n esitys toimenpiteiksi 141-ratkaisun
jälkeen”.
Elokuussa johtokunta hyväksyi MTK:n kannanoton,
joka koski geenimuuntelun käyttöä elintarvikeketjun
eri vaiheissa. Kannanotto herätti laajaa keskustelua
myös julkisuudessa puolesta ja vastaan. Johtokunta
totesi kannanotossaan, että suomalaisilla kuluttajilla
on oikeus tietää ruoan alkuperä ja tuotantotapa sekä
saada tietoa geenimuunnellun rehun tai raaka-aineen
käytöstä elintarvikkeiden tuotantoketjussa.
Sokeriuudistus ja tuotannon jatkomahdollisuudet
Suomessa oli johtokuntaa paljon työllistävä asia. Johtokunta
seurasi tiiviisti sokerialan toimialaneuvotteluja
ja hyväksyi joulukuussa neuvotellun toimialasopimusesityksen.
Johtokunta seurasi aktiivisesti metsätalouden, puumarkkinoiden
ja metsäjäsenhankinnan kehittymistä.
Johtokunnan mukaan jäsenpalveluiden yhtenäistäminen
ja jäsentietojen hyödyntäminen on tärkeää jäsenhankinnan
tehostamisessa.
Kertomusvuoden aikana johtokunta antoi lukuisia
kannanottoja ja tapasi eri sidosryhmien edustajia, joiden
kanssa käytiin keskusteluja ajankohtaisista kysymyksistä.
Johtokunnan kokousten yhteydessä oli vuoden
aikana myös asiantuntijaluentoja ja pienoisseminaareja
eri aiheista. Johtokunta käsitteli ja teki päätöksiä myös
koskien keskusliiton taloutta ja sijoituksia.
Johtoryhmän kokoukset
Keskusliiton operatiivisena elimenä toimii johtoryhmä.
Kertomusvuoden aikana johtoryhmä kokoontui
18 kertaa. Kiireellisiä asioita käsiteltiin myös puhelinkokouksissa.
Johtoryhmä käsitteli kokouksissaan keskusliiton talous-
ja henkilöstöasioita. Lisäksi johtoryhmä valmisteli
johtokunnan sille antamia tehtäviä ja johtokunnalle
päätettäväksi esitettäviä asioita. Johtoryhmä tapasi
vuoden 2007 aikana eri sidosryhmien edustajia ja vieraili
yrityksissä ja yhteisöissä.
Toimihenkilökokoukset
Toimihenkilökokouksia pidettiin kaksi. Tammikuun
toimihenkilöpäivät pidettiin 23.–24.1. Metsätapiolassa
ja Pellervo-Instituutissa. Osallistujat olivat tuottajaliittojen
ja metsänomistajien liittojen toimihenkilöitä.
Ohjelma sisälsi sekä yhteisiä että erillisiä osioita liittojen
eri henkilöstöryhmille. Yhteisessä osassa kuultiin
Esko Ahon puheenvuoro maailman kehitystrendeistä,
MTK:n uuden toiminnanjohtajan puheenvuoro strategian
kehittämisestä, ajankohtaisasioita Mela-turvasta,
bioenergian oppitunti ja ajankohtaiskatsaukset maa-
ja ympäristöpolitiikasta, sosiaalipolitiikasta ja veropolitiikasta.
Edunvalvonnan ja palveluiden kehittämistä
pohdittiin yhteistyöryhmissä ja eriytetyt osiot sisälsivät
maatalouspolitiikkaa, tuote- ja puumarkkinoita ja jäsenrekisteriin
liittyviä asioita. Illalla oltiin Melan vieraina.
Syyskuun toimihenkilöpäivät pidettiin tuottajaliittojen
toimihenkilöille 13.–14.9. Verkatehtaan kulttuuri- ja
kongressikeskuksessa Hämeenlinnassa. Ensimmäisenä
päivänä puhuttiin järjestön tulevaisuudesta, viestinnästä
sekä maatalouspolitiikan, maaseutuyrittämisen ja
metsätalouden ajankohtaisasioista. Päivän ohjelmaan
kuului myös vierailu Suomen tykistömuseossa. Illaksi
siirryttiin Ilorannan matkailutilalle nauttimaan päivällistä
rautakauden ajan malliin. Toisen päivän retkikohteina
olivat Vattenfallin Vanajan voimala, Inkalan kartano sekä
maa- ja metsätalon uudet toimitilat Hämeenlinnassa.
MTK-liittojen toiminnanjohtajat pitivät vuoden aikana
useita kokouksia.
Valiokuntien toiminta
Johtokunnan apuna toimi 17 valiokuntaa ja yhdeksän
jaostoa.
Aluekehitysvaliokunnan merkitys kuntauudistuksen
seuraamisessa ja järjestön kannanottojen valmistelussa
korostui. Valiokunta kokoontui neljä kertaa perehtyen
myös työ- ja elinkeinoministeriöuudistukseen,
erityisesti TE-keskusten tulevaan toimintaan.
Kauppapoliittiselle valiokunnalle järjestettiin kertomusvuoden
aikana ainoastaan perinteinen WTO-illanvietto.
Tässä yhteydessä valiokunnan jäsenille selostettiin
syvällisemmin Dohan kauppaneuvottelukierroksen
tulevaisuudennäkymiä. Samalla valiokunnan jäsenet
tapasivat kauppapolitiikasta vastaavia kansallisia viranomaisia
ja asiantuntijoita.
Maaseutuyrittäjävaliokunta kokoontui vuoden aikana
viisi kertaa. Lisäksi valiokunta osallistui Pellervo-
Instituutissa maaliskuussa pidettyyn maaseutuyrittäjyyden
tulevaisuusseminaariin.
Valiokunnan kokouksissa keskusteltiin mm. MTK:n
hallitusohjelmatavoitteista, järjestön strategiatyöstä ja
Osaava Maaseutu 2020 ‐prosessista, MTK:n ja Pro-
Agrian yhteistyöstä, EU:n uuden ohjelmakauden käynnistämisestä,
työehtosopimusneuvotteluista ja myöhemmin
uuden sopimuksen määräyksistä. Kokouksissa
käsiteltiin myös työnantajakoulutuksen tarvetta
ja mahdollisuuksia, hanketoiminnan tukien epäkohtia,
toimintaryhmätyötä, järjestökoulutuksen uudistuksia,
maaseutuyrittäjyyden teemaryhmän perustamista,
MTK:n hyvinvointipalveluyrittäjyyshanketta, maaseutupoliittisen
selonteon ja kokonaisohjelman valmistelua,
yrittämisen politiikkaohjelman tilannetta jne. Kaikkien
valiokunnan kokousten asialistalla oli valiokunnan jäsenten
alue- ja toimialaraportit ja niihin perustuva keskustelu.
Työ- ja elinkeinoministeriön perustamisesta ja siihen
liittyen maaseutuyrittäjyyshallinnon asemasta keskusteltiin
valiokunnassa vilkkaasti. Huhtikuun kokouksessa
valiokunta hyväksyi asiaa koskevan kannanoton, jonka
mukaan työ- ja elinkeinoministeriön perustaminen on
kannatettava hanke. Valiokunta oli kuitenkin sitä mieltä,
että vielä ei ole aika sulauttaa maa- ja metsätalousministeriön
maaseutuyrittäjyyshallintoa muun elinkeino-
84