Campus 1/2002 - CIMO KansainvÃ¤lisen liikkuvuuden ja yhteistyÃ¶n ...

More documents

Recommendations

Info

muun muassa väestörakenteen muutoksen, ihmisten liikkuvuuden lisääntymisen, pakolaisongelman ja yleisen kansainvälistymisen myötä”, painottaa Jussi Tanner. ”Koulutettujen ihmisten saaminen on tärkeää tämän kehityksen hallinnan kannalta, koska juuri koulutetut toimivat elintärkeänä sillanrakentajina maahanmuuttajayhteisöjen ja valtaväestön välillä.” Tanner lisää, että politiikan ja rakenteellisten ratkaisujen tulee tähdätä siihen, että ulkomaiset tutkinto-opiskelijat sopeutuvat Suomeen opintojensa aikana ja asettuvat niiden jälkeen maahan töihin. Hän painottaa, että työllisyys, osaaminen ja kilpailukyky ovat hallitun ja onnistuneen maahanmuuttopolitiikan myönteisiä seurauksia. ”Suomessa on nyt kultainen tilaisuus luoda todellinen maahanmuuttopolitiikka, sellainen jossa koulutetut ihmiset nähdään resurssiensa edellyttämässä roolissa, ja ottaa murros hallitusti vastaan. Vaihtoehdot eivät ole kovin hyviä.” Lähtötilanne korkeakoulusektorin kansainvälistymistä koskeville käytännön toimenpiteille on siis melkoisen hyvä. Asenteet ovat myönteisiä ja keskustelu- sekä yhteistyöhalukkuutta tuntuu löytyvän. Suomen korkeakoulusektorin menestyksekäs ja tuloksellinen kansainvälistymisen laajentaminen ja syventäminen on ilmiselvästi mahdollisuus, jolla on myös edellytykset toteutua. Kunhan resursseja löytyy ja laaja-alainen käytännön yhteistyö saadaan kunnolla käyntiin. UUTTA UUTTA TYÖVOIMAA ETSIMÄSSÄ Teksti: Sirpa Lotsari • CIMO / Viestintä - Eurooppa vanhenee ja kilpailu koulutetusta työvoimasta kovenee ”Maatamme on tulevaisuudessa pidettävä pystyssä pienemmällä työvoimalla kuin nyt”, toteaa Heikki Mäenpää. Kuluvan vuosikymmenen aikana työvoiman määrä kääntyy pysyvään laskuun Suomessa. Työvoimasta poistuvien määrä ylittää työmarkkinoille tulevan uuden työvoiman määrän jo 2003- 04, ja vuosikymmenen vaihteessa vaje tulee olemaan enimmillään noin 15 000 henkilöä vuodessa. Tämän jälkeen vaje pienenee vuositasolla noin 10 000 henkilöön vuoteen 2020 mennessä. ”Hupenevasta työvoimasta on revittävä irti nykyistä enemmän”, toteaa väestökehityksen suunnasta CIMOn johtokunnan puheenjohtaja, opetusministeriön neuvotteleva virkamies Heikki Mäenpää. Vähemmällä enemmän -kehitys edellyttää panostusta sekä työvoiman koulutukseen että yleisiin työolosuhteisiin. ”Eläkeikää nostamalla voidaan työssäoloikää pidentää ja tutkintojen nopeamman suorittamisen avulla voidaan nopeuttaa nuorten siirtymistä työmarkkinoille.” Dramaattiset muutokset työvoiman määrässä vaikuttavat myös korkeakoulusektorin yhä laajenevan ja syvenevän kansainvälistymiskehityksen ja siihen kohdistuvien odotusten taustalla. Suomeen rekrytoitavista ulkomaisista tutkinto-opiskelijoista kaavaillaan osaratkaisua tulevaisuuden työvoimapulaan. ”Kun maa on tullut opintojen myötä tutuksi, on helpompi jäädä myös työhön”, toteaa Heikki Mäenpää. Väestökehityksen tilanne koko Euroopan unionissa on kuitenkin samankaltainen kuin Suomessa, joten kilpailu sekä koulutetusta työvoimasta että ulkomaisista tutkinto-opiskelijoista tulee kovenemaan koko alueella. ”Saksa ja Ranska ovat jo käynnistäneet sitä varten mahtavat ohjelmat”, kertoo Mäenpää. Lähinaapureistamme erityisesti Norja ja Ruotsi ovat myös panostaneet tähän. Suomikin on tiukasti kilvassa mukana. Suomalaisen korkeakoulutuksen kansainvälisen toiminnan strategia luovutettiin ministeri Maija Raskille viime marraskuussa. Mäenpään mukaan Suomi on eturintamassa ulkomaisista opiskelijoista käytävässä kilpailussa. ”Täällä on tiedostettu sekä maamme heikkoudet että vahvuudet.” Suomen heikkouksiin, tai pitäisi kai sanoa, että haasteisiin Mäenpää listaa pienen ja tuntemattoman kielen, kaukaisen sijainnin ja osittain myös eksoottisen imagon. Vahvuutemme taas rakentuu erityisesti laadukkaasta ja ilmaisesta koulutuksesta sekä vakaasta yhteiskunnasta. Listaan kuuluu myös Suomen vahva erikoisosaaminen sellaisilla aloilla kuten ympäristö- ja metsä sekä it. CAMPUS 1/02 10
Euroopan yhdistettävä voimansa Kilpailu ulkomaisista opiskelijoista ei rajoitu Eurooppaan. Sen tähden eurooppalaisten täytyy keskinäisistä kilpailuasetelmistaan huolimatta myös yhdistää voimansa, voidakseen alueena pitää puolensa erityisesti USA:n kanssa. ”Euroopan on terästäytyttävä, ettei kaikki skarppi nuoriso menisi Yhdysvaltoihin”, korostaa Mäenpää. ”Yhteistä eurooppalaista koulutusaluetta koskevassa ns. Bolognan prosessissa on tavoitteena nimenomaan läpinäkyvä, maailmanlaajuisesti vahva ja vetovoimainen korkeakoulutuksen järjestelmä.” Kovin kilpailu käydään erittäin liikkuvista aasialaista opiskelijoista. Eurooppalaiseen koulutukseen liittyvät paineet syntyvät myös EU:n asettamasta tavoitteesta, jonka mukaan alueen tulisi lähivuosina kehittyä maailman dynaamisimmaksi tietoon perustuvaksi taloudeksi. Kilpailu maanosien ja maiden välillä on osa kansainvälistymistä ja globalisaatiota. Mäenpää korostaa kuitenkin, että kehityksen toinen puoli liittyy kansojen lähenemiseen ja rauhan turvaamiseen tutustumisen kautta. Tähän rauhanomaiseen rinnakkaiseloon tähtäävään tiehen liittyy osaltaan myös ulkomaalaisten opiskelijoiden kautta Suomessakin tapahtuva kansainvälistyminen. Maahanmuutosta tasausta työvoimavajeeseen Yksi keino odotettavissa olevan työvoimavajeen tasaamiseen on löydettävissä maahanmuuttajista. Mäenpää laskee, että jos maahanmuuton nykyvauhti säilyy, niin tällä vuosikymmenelle Suomeen muuttavien määrä tulee ylittämään täältä pois muuttavien määrän 5 000 hengellä vuosittain. EU:n itälaajeneminen tullee tosin vielä nostamaan myös Suomeen suuntautuvaa muuttovirtaa. ”Arvioiden mukaan itälaajentumisen seurauksena uusista maista muuttavista henkilöistä 65% suuntautuisi Saksaan”, toteaa Mäenpää, ja jatkaa ”eräiden arvioiden mukaan EUlaajeneminen kaksinkertaistaa alkuvaiheessa eli ensimmäisten kymmenen vuoden aikana Suomen nettomaahanmuuton”. Suomessa se merkitsisi noin 10 000 henkeä vuodessa, mikä periaatteessa voisi jo tasata työvoimavajetta. Työvoimavajeen tasaaminen maahanmuuttajien avulla edellyttää kuitenkin kotouttamisen, vieraskielisen aikuisväestön työelämään sisäänajon ja yleensäkin maahanmuuttajille suunnatun sekä kieli- että ammatillisen koulutuksen tehostamista. Vieraskielisen opetuksen kasvavaan tarpeeseen vastaaminen edellyttää lisäresursseja. Ei siis ihme, että Mäenpää suhtautuu kriittisesti Työvoima 2020 -selvityksen ennustukseen, jonka mukaan opetus- ja tutkimusalan työpaikkojen tarjonnan arvioidaan vuoteen 2015 mennessä vähenevän vajaalla 10 000:lla. Mäenpää toteaa myös, että alan saama rahoitus tulee lähivuosina kasvamaan. ”1990-luvun alun leikkaukset poistuvat vuoteen 2004 mennessä eli opetustoimeen saadaan vuodessa 600 miljoonaa euroa lisää rahaa.” Tosin Mäenpää muistuttaa, että opettajakoulutuksen saaneita sijoittuu myös muille, palkkatasoltaan paremmille sektoreille. Opettajien alanvaihto on ongelma erityisesti pääkaupunkiseudulla. Uhkana väestön polarisoituminen ”Muuttoliikkeen keskeinen ongelma on se, että kotimainen ja ulkomainen muuttoliike suuntautuvat samoihin paikkoihin eli erityisesti pääkaupunkiseudulle”, toteaa Mäenpää. ”Tästä aiheutuu kovat paineet hoitaa kasvukeskuksiin syntyvä ahtaus. Korkeakoulujen haasteet myös muuttoalueilla ovat kovat.” Maan yleinen muuttoliike ei Mäenpään mukaan ole kuitenkaan niin musertavaa, että se söisi muita maakuntakeskuksia. Lisäksi liikettä tapahtuu myös maakuntien sisällä. ”Vaikka muuttoliike suuntautuu erittäin vahvasti pääkaupunkiseudun lisäksi sellaisiin kasvukeskuksiin, kuin Turku, Tampere, Jyväskylä ja Oulu, niin jokaisessa maakunnassa on oma keskus, joka kasvaa.” Mäenpään mukaan alueelliset kehitysnäkymät ovat siis muuttoliikkeen osalta kokonaisuudessaan positiiviset. Vähemmän positiivisiin suuntauksiin kuuluu yksi tulevaisuuden globaaleista haasteista eli väestöryhmien jyrkkä kahtiajakautuminen. ”Ongelmaksi voi muodostua maahanmuuttajien polarisoituminen korkeanteknologian asiantuntijoihin ja siivoojiin”, kiteyttää Mäenpää. Suomessakin korkeakoulutusta edellyttävä asiantuntijatyö lisääntyy. ”Perusduunarityö tulee vähentymään. Asetelma tulee kiristämään eri toimialojen kesken käytävää kilpailua nuoresta, vereksestä työvoimasta.” Suomessa väestöryhmien polarisoitumista on pyritty hillitsemään mm. toisen asteen koulutukseen panostamalla. ”Kolmivuotiseksi pidennettynä se on tullut tasaveroisemmaksi lukion kanssa”, selventää Mäenpää. Alueellisesta kehityksestä huolehtiminen on tärkeätä harvaan asutussa Suomessa, jossa onkin Euroopan tiheimpiin kuuluva korkeakoulutusta tarjoavien laitosten verkosto. Tulevaisuudessa Mäenpää näkee tarpeelliseksi miettiä korkeakoulutusverkoston rationalisointia eli työnjakoa ja yhteistyötä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kesken. 11
Page 1 and 2: Cam pus 1 / 2002 CIMOn asiakaslehti
Page 3 and 4: KANSAINVÄLISYYS osaksi jokapäivä
Page 5 and 6: Suomi kansainvälistyy kiihtyväll
Page 7 and 8: luokan huippuosaamista”, hän kit
Page 9: jon sanota, mutta tietysti jos Valt
Page 13 and 14: Yleisestä käsityksestä poiketen
Page 15 and 16: Huonokuuloiset nuoret aktivoivat to
Page 17 and 18: ”Nuori sielu kaipaa toimintaa, li
Page 19 and 20: tumista heti seuranneiden harjoitte
Page 21 and 22: SUOMEN JA VENÄJÄN VÄLISEEN FIRST
Page 23 and 24: Teksti: Sirpa Lotsari • CIMO / Vi
Page 25 and 26: Vaihdon tasapaino yliopistoissa 200
Page 27 and 28: Pikatie ITÄVALLAN kulttuuriin ”M
Page 29 and 30: Teksti: Raija Ala-Lipasti • toimi
Page 31 and 32: Teksti: Taina Poutanen • Hyvinkä
Page 33 and 34: Kansainvälistyminen edellyttää u
Page 35 and 36: ERILAISUUDESTA VOIMAA HUG ME! Siekk
Page 37 and 38: Teksti: Johanna Komppa • CIMO / U
Page 39 and 40: (korva, silmä...), mutta kun en os
Page 41 and 42: HÄKELLYTTÄVÄN ERILAINEN KIELI HA
Page 43 and 44: Teksti: Mika Launikari • CIMO / T
Page 45 and 46: Suomessa houkuttavat eksotiikka ja
Page 47 and 48: Makasiini Miksi Suomi - Why Finland
Page 49 and 50: Makasiini Suomesta College of Europ

Campus 1/2002 - CIMO KansainvÃ¤lisen liikkuvuuden ja yhteistyÃ¶n ...

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?