Campus 1/2002 - CIMO Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön ...
Campus 1/2002 - CIMO Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön ...
Campus 1/2002 - CIMO Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
SUOMALAIS-VENÄLÄINEN TALVIKOULU<br />
Teksti: Sirpa Lotsari • <strong>CIMO</strong> / Viestintä<br />
tarjoaa mallin tieteentekijöiden luovaan <strong>ja</strong> kansainväliseen koulutukseen<br />
Viisivuotiaan talvikoulun<br />
tieteiden- <strong>ja</strong> maidenvälinen<br />
luova konsepti toimii <strong>ja</strong><br />
kehittyy edelleen.<br />
”Alkuperäiset tavoitteet eivät<br />
ole muuttuneet miksikään”, toteaa<br />
Oulun yliopiston biologian<br />
laitokselta professori Matti<br />
Järvilehto. Hän on yksi viiden<br />
vuoden ikään ehtineen suomalais-venäläisen<br />
talvikoulun idean<br />
isistä. ”Tarve saada Suomeen<br />
hyviä tieteentekijöitä on<br />
edelleen olemassa.” Yksi keino<br />
siihen on saada ensin talvikouluun<br />
hyviä venäläis-opiskelijoita,<br />
joista parhaille tarjotaan<br />
mahdollisuus <strong>ja</strong>tko-opintoihin<br />
tai tutkimustyöhön suomalaisissa<br />
yliopistoissa. Hakukuulutukset<br />
toimitetaan niihin venäläisiin<br />
tutkimuslaitoksiin, joista<br />
tiedetään tulevan hyviä opiskelijoita.<br />
Neuvostoliiton hajoamisen<br />
jälkeen maassa oli suuri<br />
määrä erittäin korkeasti koulutettu<strong>ja</strong><br />
akateemisia nuoria, josta<br />
moni suuntasi Keski-Eurooppaan<br />
<strong>ja</strong> Amerikkaan, mutta hyvin<br />
harva tuli Suomeen. Maamme<br />
vetovoimaa tuli siis lisätä.<br />
Ensimmäinen talvikoulu järjestettiin<br />
vuonna 1997, minkä jälkeen<br />
<strong>CIMO</strong> on järjestänyt niitä<br />
vuosittain marras-joulukuun<br />
tienoilla. Viiteen talvikouluun<br />
on osallistunut yhteensä 115<br />
venäläistä <strong>ja</strong> 40 suomalaista <strong>ja</strong>tko-opiskeli<strong>ja</strong>a.<br />
Suomalaisiin<br />
tutkimusryhmiin venäläisosallistujista<br />
on kutsuttu tähän<br />
mennessä noin 50 henkeä.<br />
Tieteidenvälisyyttä <strong>ja</strong><br />
luovaa vapautta<br />
Järvilehdon kokemusten mukaan<br />
maamme tunnetaan melko<br />
hyvin vielä Pietarissa, mutta<br />
jo Moskovassa tuntemus on<br />
heikkoa, mikä on ollut hänelle<br />
itselleenkin yllätys. Järvilehto<br />
korostaa talvikoulussa luotavien<br />
venäläiskontaktien yleistä<br />
tärkeyttä toteamalla, että akateemisen<br />
ihmisen hei<strong>ja</strong>stusvaikutus<br />
on hyvin laa<strong>ja</strong> sekä omassa<br />
yhteiskunnassa että kansainvälisesti.<br />
”Talvikoulussa luodut<br />
positiiviset ensikontaktit voivat<br />
vaikuttaa monella taholla.” Professori<br />
korostaa myös toiminnan<br />
pitkäjänteisyyttä. Nyt tehtävän<br />
työn vaikutus alkaa selkeämmin<br />
näkyä ehkä 5-10<br />
vuoden päästä.<br />
Järvilehdon mukaan<br />
olennaisen tärkeää on talvikoulun<br />
ohjelmaan sisältyvä<br />
luova vapaus <strong>ja</strong> tieteidenvälinen<br />
vuorovaikutus. Opetusmalli<br />
on mielenkiintoinen niillekin,<br />
jotka eivät ensisi<strong>ja</strong>isesti<br />
pyri stipendiaateiksi Suomeen.<br />
”Lähtökohtana on opiskeli<strong>ja</strong>n<br />
vahva henkilökohtainen osallistuminen,<br />
henkilökohtainen kehittyminen<br />
omalla tutkimusalalla<br />
<strong>ja</strong> myös itse tutkimusalan<br />
kehittäminen”, kuvailee Järvilehto<br />
koulun vaativaa konseptia.<br />
Opiskelu tapahtuu<br />
pienryhmissä, joissa on kolme<br />
venäläistä <strong>ja</strong> yksi suomalainen<br />
opiskeli<strong>ja</strong>. ”Jokainen voi valita<br />
oman ryhmänsä, jota ei viikon<br />
aikana vaihdeta. Kukin ryhmä<br />
muodostaa yhteisen luovan yksikön,<br />
jolla on myös yhteinen<br />
teema”, kertoo Järvilehto talvikoulun<br />
käytännöistä. ”Eri alojen<br />
opiskelijoista koostuvissa<br />
ryhmissä jokainen joutuu toimimaan<br />
oman alansa asiantunti<strong>ja</strong>na.”<br />
Luennoitsi<strong>ja</strong>t puhuvat<br />
lyhyesti <strong>ja</strong> heidän aiheensa<br />
vaihtelevat. ”Luentoihin liittyvät<br />
harjoitustehtävät on muotoiltu<br />
siten, että vastaukset voidaan<br />
rakentaa ryhmän yhteisestä<br />
intressistä suhteessa esitykseen,<br />
joten luovuus tulee<br />
vahvasti esiin”, kertoo Järvilehto<br />
<strong>ja</strong>tkaen, että ”vastaukset voivat<br />
ryhmäläisten taustasta riippuen<br />
olla hyvin erilaisia. Monitahoisia<br />
<strong>ja</strong> vaikeasti ratkaistavia<br />
ongelmia riittää aina.”<br />
Koulun virallinen kieli<br />
on englanti, mikä mahdollistaa<br />
osallistujien kielitaidon kohenemisen<br />
<strong>ja</strong> helpottaa arvioitsijoiden<br />
työtä. Opiskeli<strong>ja</strong>t ovat<br />
kehuneet koulun kehittävän<br />
myös esiintymistaitoa, sillä<br />
osallistu<strong>ja</strong>t esiintyvät päivittäin<br />
useaan otteeseen mm. ryhmätuloksia<br />
raportoidessaan. Talvikoulussa<br />
painotetaan muutoinkin<br />
sosiaalisten kykyjen tärkeyttä.<br />
”Rekrytoinnissa on tärkeää<br />
sekin, että soveltuvatko henkilöt<br />
ryhmätyöskentelyyn suomalaisessa<br />
tutki<strong>ja</strong>ryhmässä”,<br />
painottaa Järvilehto. Talvikoulun<br />
mallin anteihin kuuluu<br />
arvioinnin monipuolisuus, sillä<br />
viikon mittaan osallistujien<br />
toimintaa voidaan seurata hyvin<br />
erilaisissa tilanteissa.<br />
Perustyökaluna käsitekartta,<br />
mind map<br />
Suomalaisen opiskeli<strong>ja</strong>n rooli<br />
on talvikoulussa tärkeä, sillä<br />
hän ylläpitää englanninkielistä<br />
keskustelua ryhmässä. Hänen <strong>ja</strong><br />
suomalaisopettajien kautta<br />
myös syntyy lähempi yhteys<br />
suomalaiseen yhteiskuntaan <strong>ja</strong><br />
tiedeyhteisöön.<br />
Käsitekartta eli mind<br />
map on talvikoulun oleellinen<br />
työkalu. Ensimmäisenä päivänä<br />
opiskeli<strong>ja</strong>t esittelevät itsensä<br />
sen avulla monipuolisesti.<br />
”Käsitekartat jäävät koko viikon<br />
a<strong>ja</strong>ksi koulun seinälle eli opiskeli<strong>ja</strong>n<br />
tausta, hänen tietotaitonsa<br />
ovat esillä koko a<strong>ja</strong>n”,<br />
toteaa Järvilehto. Kartta on osa<br />
hyvin tärkeää alkuprosessia,<br />
jota ilman osallistu<strong>ja</strong>t jäisivät<br />
vieraiksi toisilleen, eikä luovia,<br />
tiiviitä ryhmiä syntyisi. Käsitekartta<br />
yhdistetään myös koulun<br />
lopuksi tehtävään arvioon.<br />
Olennaista talvikoululle<br />
on se, että tapahtumapaikka<br />
si<strong>ja</strong>itsee kaukana asutuksesta,<br />
jotta yhteisö pysyy yhdessä<br />
myös iltaisin eikä sosiaalinen<br />
yhteys katkea. Talvikoulu<strong>ja</strong> on<br />
järjestetty mm. Tvärminnessä <strong>ja</strong><br />
Lammilla.<br />
Talvikoulu<br />
ponnahduslautana<br />
Järvilehdon mukaan taloudellinen<br />
tilanne Venäjän tutkimuslaitoksissa<br />
on tätä nykyä<br />
hyvin kir<strong>ja</strong>va, usein äärimmäisen<br />
huono, mikä on johtanut<br />
koulutuksen tason laskuun.<br />
”Toisaalta se on myös lisännyt<br />
Suomen kiinnostavuutta <strong>ja</strong>tkoopintojen<br />
kannalta paljon”, kertoo<br />
Järvilehto. ”Monet talvikoulussa<br />
olleista venäläisistä<br />
ovat käyttäneet sitä ponnahduslautana<br />
omassa kansainvälistymisessään.<br />
Suomeen on<br />
jäänyt muutamia kymmeniä<br />
talvikoulun tutkijoita.”<br />
Professorille itselleen<br />
talvikoulu merkitsee haastavaa<br />
<strong>ja</strong> mielenkiintoista yhteyttä<br />
oman alan kollegoihin sekä<br />
lah<strong>ja</strong>kkaisiin opiskelijoihin. Lisäksi<br />
talvikoulussa on tiukan<br />
tieteellisen työskentelyn lisäksi<br />
myös hauskaa. ”Hauskuus on<br />
tälläkin alalla tärkeää.”<br />
Professori Järvilehdon<br />
mukaan talvikoulun tulevaisuus<br />
näyttää vakaalta, sillä sekä<br />
tutki<strong>ja</strong>t että professorit haluavat<br />
<strong>ja</strong>tkaa sitä. ” <strong>CIMO</strong>n osuus<br />
toiminnassa on ratkaisevan tärkeä.<br />
Toivon, että voisimme <strong>ja</strong>tkaa<br />
samoilla periaatteilla kuin<br />
tähänkin asti.” Seuraavan talvikoulun<br />
teemana ovat neurotieteet.<br />
CAMPUS 1/02 22
Change language