Campus 1/2002 - CIMO Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön ...
Campus 1/2002 - CIMO Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön ...
Campus 1/2002 - CIMO Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
MUUTTAJAN MUISTOT<br />
- mitä itse ottaisit mukaan?<br />
Teksti: Aimo Aitasalo • tuotta<strong>ja</strong> • Museokeskus Vapriikki<br />
Mitä ottaisit mukaan jos joutuisit lähtemään kotimaastasi?<br />
Muutta<strong>ja</strong>n muistot - näyttelyssä 20 maahanmuutta<strong>ja</strong>n tarinat<br />
kerrottiin heidän kotimaastaan tuomiensa esineiden kautta.<br />
ESINE, IHMINEN SEN TAKANA <strong>ja</strong><br />
muistamisen merkitys olivat perusta<br />
projektille, jonka nimi oli MiMe -<br />
Migrating Memories - Gränslösa<br />
minnen - Muutta<strong>ja</strong>n muistot. Suomesta,<br />
Ruotsista <strong>ja</strong> Englannista kerättiin noin<br />
20 maahanmuutta<strong>ja</strong>n tarinat <strong>ja</strong> niihin<br />
liittyviä muistorikkaista esineitä, joista<br />
tehtiin kiertonäyttely. Näyttelyn vitriinit<br />
muistuttivat pieniä matkalaukku<strong>ja</strong>.<br />
Maahanmuutta<strong>ja</strong>t luovat uutta<br />
eurooppalaista kulttuuriperintöä<br />
Muutta<strong>ja</strong>n muistot -näyttelyn perusa<strong>ja</strong>tuksena<br />
oli, että maahanmuuttajien<br />
kulttuuri on osa nykyeurooppalaista<br />
kulttuuria riippumatta siitä mistä päin<br />
maailmaa muutta<strong>ja</strong> tulee. Sitä pitää<br />
myös tallentaa museoiden tietopankkiin,<br />
<strong>ja</strong> dokumentointi on aivan<br />
yhtä arvokasta kuin ns. suomalaisen<br />
kulttuurin tallentaminen. Malmösta<br />
Tampereen <strong>ja</strong> Nottinghamin kautta takaisin<br />
Malmöhön vuoden 2001 aikana<br />
kiertänyt näyttely saavutti kymmeniä tuhansia<br />
kävijöitä.<br />
Museokeskus Vapriikissa valokuvaa<strong>ja</strong>na<br />
toimivalle Carlos Salinas<br />
Bascurille näyttely oli ensin vain näyttely<br />
muiden joukossa, kunnes dokumentoinnin<br />
aikana chileläisen Pascualina<br />
Moralesin tarina <strong>ja</strong> oranssi puku nostivat<br />
Carlosin mieleen kymmenien vuosien<br />
takaiset asiat. Keskustelimme Carlosin<br />
kanssa näyttelystä <strong>ja</strong> muistamisesta,<br />
siitä minkälaiset esineet tuovat hänelle<br />
mieleen entisen kotimaan Chilen.<br />
“Tulin vierailulle siskoni luo vuoden<br />
1974 syyskuussa. Hän asui tuolloin Suomessa.<br />
Marraskuussa 1974 vallankaappauksen<br />
jälkeen sain tiedon äidiltä Chilestä,<br />
että poliisi oli tullut etsimään minua.<br />
Koko asunto oli tutkittu, <strong>ja</strong> poliisit<br />
eivät olleet uskoneet, että en ollut Chilessä.<br />
Sillä tiellä olen vieläkin.” Carlos sai<br />
vuonna 1985 äidiltään rasian. ”Äiti antoi<br />
sen minulle, koska hän oli varma,<br />
etten enää muuttaisi takaisin. Rasiassa<br />
on chileläistä maata. Hän sanoi: Chile<br />
on aina lähelläsi, vaikka et tulisikaan takaisin.”<br />
Muistamisen tärkeys<br />
Näyttelyyn liittyen lähes kolmellekymmenelle<br />
nuorelle vasta maahanmuuttaneelle<br />
järjestettiin opintokäyntejä<br />
museokeskus Vapriikkiin, jossa he tutustuivat<br />
käytännön museotyöhön. Heidän<br />
muisto<strong>ja</strong>an <strong>ja</strong> esineitään dokumentoitiin<br />
Jalkapallojoukkueen jäsenkortti on yksi<br />
valokuvaa<strong>ja</strong> Carlos Salinas Bascurin muistojen<br />
esineistä. ”Olimme vuonna 1981 vaimoni<br />
Päivin kanssa Chilessä. Matkustimme 3.<br />
divisioonassa pelanneen Puente Alto- joukkueen<br />
kanssa ympäri Chileä. Vaimoni tutustui<br />
Chilen pikkukaupunkeihin <strong>ja</strong> kyliin.”<br />
Pascualinan tarina: “Poikani katosi sotilasjuntan aikana<br />
Chilessä. Häntä etsiessäni päälläni oli sairaalan<br />
vapaaehtoistyöntekijöiden organisaation punainen leninki<br />
”Damas de rojo” (naiset punaisissa). Mekko avasi minulle<br />
monia ovia. Sain tavata Pinochetin, hänen vaimonsa<br />
Lucian <strong>ja</strong> muita korkea-arvoisia henkilöitä. Kukaan ei kuitenkaan<br />
pystynyt tai halunnut auttaa minua. Leninki on<br />
merkinnyt minulle paljon. Enimmäkseen muistot ovat silti<br />
hyvin surullisia: kaikki ne kerrat, jolloin etsin poikaani<br />
leninki päälläni enkä onnistunut löytämään häntä. Leninki<br />
auttoi minua paljon, mutta samalla sen kantaminen<br />
merkitsi toivottomuutta. Otin leningin mukaani, koska<br />
luulin sen avaavan minulle ovia samoin kuin Chilessä,<br />
kun etsin poikaani...”<br />
museon tietokantoihin. Opetuskäynnit<br />
liittyivät maahanmuuttajien suomen<br />
kielen <strong>ja</strong> kulttuurin opiskeluun. Samanlaisia<br />
workshope<strong>ja</strong> pidettiin myös<br />
Malmössä.<br />
Syyskuun 12. <strong>ja</strong> 13. päivä järjestettiin<br />
myös konferenssi muistamisen<br />
tärkeydestä. Syyskuun 11. päivän tapahtumat<br />
antoivat erityisen merkityksen<br />
seminaarin aiheille: Traumatic Memories,<br />
Migrating Memories: the European<br />
Experience <strong>ja</strong> Memories in Sweden from<br />
the Holocaust era. Seminaari oli suunnattu<br />
museo-, arkisto- <strong>ja</strong> kir<strong>ja</strong>stohenkilökunnalle<br />
sekä sosiaali- että kulttuurityöntekijöille,<br />
opiskelijoille <strong>ja</strong> lääkäreille<br />
<strong>ja</strong> kaikille kiinnostuneille.<br />
Malmön kaupungin museo<br />
(www.malmo.se/museer/) toimi projeklet<br />
245 000 euron kokonaiskustan-<br />
tin koordinaattorina. Museokeskus<br />
Vapriikin lisäksi yhteistyökumppanina<br />
oli The Nottingham Trent University<br />
(http://trace.ntu.ac.uk) Englannista.<br />
Projektille saatiin EU:n Kulttuuri 2000<br />
ohjelmasta taloudellista tukea noin puonuksista.<br />
Tampereella yhteistyökumppaneita<br />
olivat Tampereen Ammattiopisto<br />
<strong>ja</strong> Tampereen kaupungin kulttuuritoimi.<br />
CAMPUS 1/02 30
Change language