Campus 1/2002 - CIMO Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön ...
Campus 1/2002 - CIMO Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön ...
Campus 1/2002 - CIMO Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Kansainvälistyminen<br />
edellyttää uteliaisuutta<br />
Ulkomaiset opiskeli<strong>ja</strong>t tulevat<br />
Suomeen opiskelemaan, tutustumaan<br />
kulttuuriin <strong>ja</strong> ihmisiin.<br />
Kuitenkin he ystävystyvät<br />
helpoiten muiden kansainvälisten<br />
opiskelijoiden kanssa.<br />
Tämä johtuu osaksi opintojen<br />
alkuvaiheessa järjestettävistä<br />
perehdyttämistilaisuuksista,<br />
joissa ensimmäiset ystävyyssuhteet<br />
luodaan. Lisäksi he<br />
pääasiassa osallistuvat englannin<br />
kielellä järjestettyyn opetukseen.<br />
Kummassakaan tilanteessa<br />
ei suomalaisia opiskelijoita<br />
juuri ole.<br />
Mitä tarvitaan siihen,<br />
että suomalainen <strong>ja</strong> ulkomainen<br />
opiskeli<strong>ja</strong> tutustuvat toisiinsa?<br />
Näin vastaa suomalainen<br />
opiskeli<strong>ja</strong>.<br />
”Uteliaisuutta. Että todella on<br />
kiinnostunut toisen asioista <strong>ja</strong><br />
siitä, että mikä se sen kulttuuritausta<br />
on <strong>ja</strong> mitä se on ylipäänsä<br />
tekemässä. Että esimerkiks<br />
miks vaihto-oppilas<br />
tuli Suomeen, et mitä se haluaa<br />
täältä saada. Mun mielestä<br />
se on eka juttu siinä. Ja sit mä<br />
näen, et nimenomaan se että<br />
tajuu sen, et me ollaan tosiaan<br />
eri maasta. Eli jos nyt ei ehkä<br />
olekaan sellaista mikä ei ole<br />
tuttua niin sen hyväksyy. Ettei<br />
ujostele kielen kanssa. Eihän se<br />
ole tärkeetä jos ei osaa puhua<br />
hyvin englantia tai muita kieliä.<br />
Kunhan puhuu.”<br />
Kansainvälistymiseen ei ole<br />
yleislääkettä. Kulttuurienvälistä<br />
tutustumista edesauttaa<br />
kaikenlainen järjestetty toiminta,<br />
keinotekoinenkin. On<br />
tärkeätä järjestää tilanteita <strong>ja</strong><br />
tilaisuuksia, joissa ”naama tulee<br />
tutuksi”. Tämän jälkeen<br />
tervehditään kadulla <strong>ja</strong> kun<br />
paikallisessa pubissa törmätään,<br />
voi jo helposti aloittaa<br />
keskustelun. Väylänä kanssakäymiseen<br />
voivat toimia ylioppilaskuntien<br />
järjestämät kv-tilaisuudet,<br />
kuten erilaiset<br />
ryhmäkokoontumiset <strong>ja</strong> juhlat.<br />
Lisäksi mm. Jyväskylän yliopistossa<br />
kansainvälisten asioiden<br />
yksikön ylläpitämä isäntäperheohjelma<br />
lähentää ulkomaisia<br />
opiskelijoita suomalaiseen<br />
arkielämään. Ulkomainen<br />
opiskeli<strong>ja</strong> voi tuutorinsa<br />
kautta tutustua suomalaisiin<br />
opiskelijoihin <strong>ja</strong> päinvastoin.<br />
Myös kansainvälisiin opintoihin<br />
osallistuminen tuo luonnollisesti<br />
paljon tutustumismahdollisuuksia.<br />
Kohtaaminen<br />
- mahdollisuuksien<br />
täyttämä kolmas tila<br />
Todellisessa kulttuurien kohtaamisessa<br />
on kyse ennen<br />
kaikkea molemminpuolisuudesta.<br />
Kyse on myös<br />
rohkeudesta, itsensä ymmärtämisestä<br />
<strong>ja</strong> hyväksymisestä,<br />
rajoitustensa <strong>ja</strong> toisaalta mahdollisuuksiensa<br />
tiedostamisesta<br />
sekä uskalluksesta panna itsensä<br />
peliin. Sopeutumisprosessi<br />
syntyy siitä, että erilaisia<br />
ryhmittymiä edustavat ihmiset<br />
kohtaavat henkilökohtaisesti <strong>ja</strong><br />
välittävät toisilleen omia perittyjä,<br />
luotu<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> opittu<strong>ja</strong> kulttuurisia<br />
malle<strong>ja</strong>an.<br />
Yksi mahdollisuus jäsentää<br />
suomalaisten <strong>ja</strong> ulkomaisten<br />
opiskelijoiden vuorovaikutusta<br />
on ymmärtää kohtaaminen<br />
mm. Homi K. Bhabhan<br />
mukaisesti kolmanneksi<br />
tilaksi tai -kulttuuriksi. Sopeutumisella<br />
ei tarkoiteta eri kulttuureista<br />
tulevien ihmisten<br />
kohtaamista “kilpailutilanteena”,<br />
johon sisältyy kiistanalaisuuksia<br />
<strong>ja</strong> jossa toisesta<br />
kulttuurista tulleen ihmisen<br />
olisi mukauduttava valtakulttuuriin.<br />
Sopeutuminen on tila,<br />
jossa molemmat yksilöt voivat<br />
olla yhtä aikaa olemassa “toisen<br />
nielaisematta toista”. Vaikka<br />
ra<strong>ja</strong> minun <strong>ja</strong> toisen välillä<br />
säilyy, sitä voi siirtää <strong>ja</strong> lisätä<br />
näin omaa ymmärrystä itsestä<br />
<strong>ja</strong> muista ihmisistä. Kolmas tila<br />
on mahdollisuus tutustua toiseen<br />
ihmiseen siten, että neuvottelemalla<br />
pyritään vapautumaan<br />
liian tiukoista kulttuuri-sidonnaisuuksista<br />
<strong>ja</strong> ymmärtämään<br />
omien kulttuuristen<br />
elementtien kautta toisia ihmisiä<br />
<strong>ja</strong> heidän tapo<strong>ja</strong>an uudella<br />
tavalla. Neuvottelemalla määritellään<br />
omaa asemaa <strong>ja</strong> paikkaa<br />
yhteiskunnassa <strong>ja</strong> kyseenalaistetaan<br />
omia rajo<strong>ja</strong>. Kolmatta<br />
tilaa määriteltäessä puhutaan<br />
usein myös hybrideistä,<br />
joilla tarkoitetaan toisilleen<br />
outojen, vieraiden asioiden<br />
tai piirteiden yhdistelmiä,<br />
jotka muodostavat uuden kokonaisuuden.<br />
Mitä tämä kaikki merkitsee<br />
opiskelijoiden kohtaamistilanteissa?<br />
Joka tapauksessa<br />
suomalaisten <strong>ja</strong> ulkomaalaisten<br />
opiskelijoiden kohtaamiset<br />
sisältävät positiivisia<br />
mahdollisuuksia. Opiskeli<strong>ja</strong>t<br />
ovat potentiaalinen ryhmä<br />
kulkemaan kohti keskustelevaa<br />
<strong>ja</strong> ennakkoluulotonta<br />
kansainvälistymistä.<br />
Lähde:<br />
Bhabha, Homi K. 1994.<br />
The Location of Culture.<br />
London: Routledge.<br />
Vieraskuvat monikulttuurisuuden näyttämöllä<br />
Matti Taa<strong>ja</strong>mo valmistelee väistöskir<strong>ja</strong>ansa työnimellä “Vieraskuvat<br />
monikulttuurisuuden näyttämöllä. Tutkimus ulkomaisten <strong>ja</strong> suomalaisten<br />
opiskelijoiden kohtaamisesta yliopistomaailmassa.”<br />
Tutkimustaan varten hän on haastatellut tutkinto- <strong>ja</strong> vaihto-opiskelijoita<br />
Jyväskylän yliopiston eri tiedekunnissa sekä Taideteollisen<br />
korkeakoulun eri osastoilla. Haastatellut ulkomaalaiset edustivat<br />
useita eri maanosia <strong>ja</strong> kansallisuuksia. Artikkelin sitaatit ovat<br />
osa tutkimusaineistoa.<br />
33
Change language