RAKENTEILLA EUROOPPALAINEN KOULUTUSBRANDI Työvoima, huippuosaaminen <strong>ja</strong> suvaitsevaisuus hallitun kansain- välistymisen hedelmiä Teksti: Sirpa Lotsari • <strong>CIMO</strong> / Viestintä • Kuvat: Nina Sederholm Kilpailu ulkomaisista opiskelijoista kiihtyy. Korkeakoulutuksen kansainvälisen toiminnan strategia luovutettiin opetusministeri Raskille viime marraskuussa. Miten alan suomalaiset toimi<strong>ja</strong>t näkevät kansainvälistymiskehityksen? CAMPUS 1/02 4
Suomi kansainvälistyy kiihtyvällä vauhdilla. Maamme kansainväliset suhteet yhteiskunnan eri saroilla ovat etenkin EU-jäsenyyden myötä laajentuneet <strong>ja</strong> tiivistyneet. Suomalaisten kansainvälistyminen tapahtuu nykyisin sekä kotikonnuilla, että ulkomailla. Monet suomalaiset sisällyttävät opintoihinsa ulkomailla hankittu<strong>ja</strong> opintoviikko<strong>ja</strong>, vaikka into lähteä vaihto-opiskeli<strong>ja</strong>ksi onkin 1990-luvun huippuvuosista laantunut. Suomi myös vetää vuosi vuodelta enemmän ulkomaisia opiskelijoita. Suomessa oleva ulkomaisten opiskelijoiden yhteisö koostuu useista ryhmistä. On erilaisten, mm. EU:n vaihto-ohjelmien kautta tulleita opiskelijoita, on koko tutkintoaan Suomessa suorittavia, sekä <strong>ja</strong>tko-opiskelijoita <strong>ja</strong> tutkijoita, sekä harjoittelijoita. Lisäksi tulee ulkomainen opetta<strong>ja</strong>vaihto. He kaikki kansainvälistävät Suomea <strong>ja</strong> suomalaisia mm. tuomalla mukanaan omat kansainväliset yhteytensä, antamalla kieliharjoittelun lisäksi mahdollisuuksia kohdata erilaisia kulttuureita turvallisesti kotimaaperällä. Suomi myös vanhenee kiihtyvällä vauhdilla, kuten koko Eurooppa. Ennusteiden piirtämä työvoimapula <strong>ja</strong> siihen liittyvä kansainvälinen kilpailunäkökulma ovat esillä myös korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiassa. Mutta kansainvälistymisessä on kyse paljosta muustakin. Mitä kansainvälistymisellä itse asiassa tarkoitetaan, mihin sillä pyritään <strong>ja</strong> mitä suomalainen korkeakoulusektori, opiskeli<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> työnanta<strong>ja</strong>t siitä saavat, <strong>ja</strong> millä resurssein? <strong>Campus</strong> on hahmotellut korkeakoulujen kansainvälistymisprosessia koskevan keskustelun nykytilaa haastattelemalla alan eri sektoreiden edustajia. He ovat rehtori Henrik Wolff, Arcada, Nylands svenska yrkeshögskola; rehtori Keijo Virtanen, Turun yliopisto; kansainvälisten asiain sihteeri Jussi Tanner, Helsingin yliopiston ylioppilaskunta HYY; opetusneuvos (strategiatyöryhmän sihteeri) Anita Lehikoinen, koulutus- <strong>ja</strong> tiedepolitiikan osasto, yliopistoyksikkö, Opetusministeriö; kansainvälisten asioiden vastaava Satu Arsalo, Suomen Ammattikorkeakouluopiskeli<strong>ja</strong>yhdistysten Liitto SAMOK ry; koulutuspoliittinen asiamies Marita Aho, Teollisuus <strong>ja</strong> työnanta<strong>ja</strong>t TT; johta<strong>ja</strong> Heikki Taskinen, maahanmuuttolin<strong>ja</strong>, Ulkomaalaisvirasto. • • • • • • Korkeakoulutuksen kansainvälisen toiminnan strategia Opetusministeriö asetti 7.11.2000 työryhmän valmistelemaan korkeakoulutuksen kansainvälisen toiminnan strategiaa, joka ottaisi huomioon muuttuneen toimintaympäristön. Työryhmän tuli arvioida <strong>ja</strong> tehdä esitys, miten suomalaisen korkeakoulutuksen kilpailukyky voidaan parhaiten turvata erityisesti eurooppalaisilla, mutta myös globaaleilla koulutusmarkkinoilla. Työryhmä, jonka puheenjohta<strong>ja</strong>na toimi opetusministeriön kansliapäällikkö Markku Linna luovutti strategian opetusministeri Mai<strong>ja</strong> Raskille marraskuussa 2001. Työryhmä analysoi muutostekijöitä korkeakoulutuksen sekä kansallisessa että kansainvälisessä toimintaympäristössä, mm. laati katsauksen suomalaisten korkeakoulujen kansainvälisen toiminnan nykytilanteesta sekä arvioi korkeakoulujen mahdollisuuksia menestyä kiristyneessä kansainvälisessä kilpailussa. Korkeakoulujen kansainväliselle toiminnalle esitettiin tavoitetila vuodelle 2010 <strong>ja</strong> sen saavuttamiseksi laadittiin toimenpideohjelma. Korkeakoulutuksen kansainvälisen toiminnan strategiassa esitetyssä tavoitetilassa vuonna 2010: Suomi menestyy globaalissa osaamiskilpailussa, maa on tunnettu <strong>ja</strong> vaikutusvaltainen osa eurooppalaista koulutus- <strong>ja</strong> tutkimusaluetta, Suomessa on 10 000 - 15 000 ulkomaista tutkinto-opiskeli<strong>ja</strong>a, korkeakoulujen opiskeli<strong>ja</strong>vaihdon vuosivolyymi on yhteensä 28 000 henkilöä, tutki<strong>ja</strong>kouluissa opiskelevista vähintään 15 % on ulkomaalaisia, korkeakouluissa on huomattavasti nykyistä enemmän maahanmuutta<strong>ja</strong>taustaisia opiskelijoita, ulkomaisia opettajia, tutkijoita <strong>ja</strong> asiantuntijoita on vähintään kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2001. • Tavoitteen saavuttamiseksi strategiassa esitetään mm., että: tutkintorakennetta <strong>ja</strong> opintoviikkomitoitusta tulisi kehittää kansainvälisesti • vertailukelpoisemmaksi, vieraskielistä opetusta tulisi lisätä, • opiskelijoiden maahantulo- <strong>ja</strong> maassaolosäädöksiä tulisi tehdä joustavammiksi, • korkeakoululainsäädännön a<strong>ja</strong>nmukaisuus tulisi arvioida korkeakoulujen kansainvälisen toiminnan mahdollisuuksien kannalta, • Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen <strong>CIMO</strong>n tulisi yhdessä korkeakoulujen kanssa laatia suomalaisen korkeakoulutuksen markkinointistrategia, jossa huo- • miota kiinnitetään erityisesti Venäjään, Keski- <strong>ja</strong> Itä-Eurooppaan sekä Aasiaan, koulutushankkeiden osuutta Suomen nykyisessä kehitysyhteistyössä voitaisiin • lisätä <strong>ja</strong> että myös korkeakoulutusta koskevia hankkeita sisällytettäisiin nykyistä huomattavasti laajemmin niihin. Työryhmä ehdotti peruskartoitusta asiasta. Tavoitteisiin tähtäävän toimenpideohjelman kustannukset ovat työryhmän arvioiden mukaan 150 miljoonaa markkaa. Rahoitus esitetään järjestettäväksi eri tahojen yhteistyönä: opetusministeriön erityismäärärahojen turvin, korkeakoulujen toimintameno<strong>ja</strong> uudelleen kohdentamalla sekä elinkeinoelämän mukanaololla. Korkeakoulutuksen kansainvälisen toiminnan strategia löytyy Internetistä operyhmien muistioita | tusministeriön sivuilta (http://www.minedu.fi | julkaisut | opetusministeriön työ- 2001,23). 5
Change language