Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
28<br />
timen käyttö ei ole mahdollista puuttuvan verkkovirran takia. Lämpöakun kaltainen<br />
latentti lämmönvaraaja vähentäisi yleistyessään esilämmityskeinoista eniten kylmäkäynnistyspäästöjä<br />
ja energiankulutusta.<br />
Kuvassa 2.9 on esitetty laskennassa käytetyt päästöjen määrän muutokset kylmäkäytön<br />
aikana eri kuukausina. Arvot perustuvat VTT:n mittauksiin (kuva 2.8) ja<br />
lämpötilojen esiintyvyyteen. Lämpötila-arvot vastaavat Jyväskylän seudun lämpötilaa,<br />
joka on valittu edustamaan koko maan keskimääräistä lämpötilajakaumaa. Laskennassa<br />
on otettu huomioon liikennesuoritteen jakautuminen eri kuukausille ja<br />
kuukauden keskimääräinen lämpötila. (Korpela ja Kalenoja 1997)<br />
%<br />
10%<br />
0%<br />
NO x<br />
-10%<br />
polttoaineenkulutus<br />
-20%<br />
-30%<br />
-40%<br />
-50%<br />
HC<br />
CO<br />
-60%<br />
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12<br />
kuukausi<br />
Kuva 2.9<br />
Lämpöakun arvioitu vaikutus CO-, HC- ja NO x -päästöjen määrään ja<br />
polttoaineenkulutukseen eri vuodenaikoina tapahtuvissa käynnistyksissä<br />
[%]. (Korpela ja Kalenoja 1997)<br />
Lämpöakkujen yleistyminen vaikuttaisi koko henkilöautokannan päästöihin enemmän<br />
kuin lohkolämmittimien käytön yleistyminen. Jos lämpöakkujen yleistyminen alkaisi<br />
vuonna 2000 siten, että akkuja olisi aluksi 5 %:ssa ensirekisteröitävistä henkilöautoista<br />
ja lämpöakullisten ensirekisteröitävien autojen osuus kasvaisi 5 %-yksiköllä<br />
vuoteen 2005 asti (30 %:iin ensirekisteröistävistö henkilöautoista), vähenisivät koko<br />
henkilöautokannan päästöt taulukon 2.4 mukaisesti. (Korpela ja Kalenoja 1997)
Change language