Koko raportti pdf-muodossa - TTS

More documents

Recommendations

Info

6 Tekijät Tekn.lis. Hanna Kalenoja toimii erikoistutkijana Tampereen teknillisen korkeakoulun Liikenne- ja kuljetustekniikan laitoksella. Hänen tutkimusalueenaan ovat liikenteen ympäristövaikutukset ja energiankulutus sekä matkustuskäyttäytyminen. Kasvatustiet.maist. Elina Lahti toimii tutkijana Tampereen teknillisen korkeakoulun Liikenne- ja kuljetustekniikan laitoksella. Hänen pääaineenaan on ollut aikuiskasvatus ja tutkimusalueenaan TTKK:lla liikennekäyttäytyminen.
7 Tiivistelmä Kylmäkäytön osuus kaikista tieliikenteen hiilimonoksidi- ja hiukkaspäästöistä kasvaa nykyisestä noin viidenneksestä lähes 60 %:iin ensi vuosikymmenellä, kun katalysaattoriajoneuvot yleistyvät ja vähentävät lämpimänä ajon päästöjä. Polttoaineenkulutus sekä hiilimonoksidi-, hiilivety- ja hiukkaspäästöjen määrä on kylmäkäynnistyksen aikana suurimmillaan, sillä kylmällä moottorilla polttoaineseos on rikas ja lisäksi katalysaattorin tehokas toiminta alkaa vasta pakokaasujen ollessa lämpimiä. Moottorin esilämmittämisellä voidaan kylmäkäynnistyksen aikaista polttoaineenkulutusta vähentää 0,1 - 0,3 litraa sekä hiilimonoksidi- ja hiilivetypäästöjä 30 - 50 %. Lisäksi esilämmittäminen vähentää hiukkaspäästöjen määrää ja pakokaasujen mutageenisuutta. Tässä tutkimuksessa selvitettiin postikyselyllä henkilöauton esilämmitystapoja ja -yleisyyttä, asenteita esilämmittämiseen sekä esilämmittämistä rajoittavia tekijöitä. Noin 90 %:ssa henkilöautoista on sähkökäyttöinen moottorin jäähdytysnestettä lämmittävä moottorilämmitin. Lämmittimien määrä on viime vuosikymmeninä lisääntynyt, mutta kääntynyt hienoiseen laskuun 1990-luvun puolivälin jälkeen. Polttonestekäyttöisiä lämmittimiä on noin 1,3 %:ssa henkilöautoista. Moottorilämmittimiä on vähiten rannikkoseuduilla käytettävissä henkilöautoissa. Koska moottorilämmitin on erittäin yleinen varuste, on sen käyttö ainakin teoriassa mahdollista suurimmassa osassa käynnistyksistä. Kuitenkin vain noin puolet kylmistä talvikäynnistyksistä on esilämmitettyjä käynnistyksiä. Suurin osa henkilöautoilijoista mieltää mielekkääksi esilämmitystä vaativaksi lämpötilaksi vasta alle -5EC:een lämpötilan, vaikka energiankulutuksen, päästöjen ja moottorin kulumisen vähentämisen kannalta lämmittäminen on mielekästä jo alle +5EC:een lämpötilassa. Oikean käyttötapatiedon lisäksi käyttöä rajoittaa lämmityspaikkojen saatavuus erityisesti työpaikoilla. Kotona lähes 90 %:lla autoilijoista, joilla on lämmitin autossaan, on myös lämpöpaikka. Sen sijaan työpaikalla vain kolmasosalla autoilijoista on mahdollisuus lämmityspaikkaan. Käyttösuosituksista tiedottaminen ja lämmittimen sisällyttäminen uuden auton vakiovarustepakettiin ovat suositeltavampia keinoja esilämmittämisen lisäämiseksi kuin lainsäädännölliset keinot. Uusien teknisten innovaatioiden, kuten latenttien lämmönvaraajien, yleistymiseen voidaan vaikuttaa tukemalla niiden hankintaa esimerkiksi vähäpäästöisyysvähennyksellä. Teknisten ohjausjärjestelmien kehittyminen vähentää lämmitykseen kuluvaa aikaa ja ennakolta ajastamisen vaivaa. Kiinnostus teknisiin ohjausjärjestelmiin on toistaiseksi melko vähäistä.
Page 1 and 2: 3 Sisältö Esipuhe ...............
Page 3: Esipuhe Tässä raportissa käsitel
Page 7 and 8: 9 1 Johdanto Suomessa tehdään tal
Page 9 and 10: 11 tiin lämmittimen käyttömäär
Page 11 and 12: 13 polttoaineenkulutuksen ja pakoka
Page 13 and 14: 15 teho on tavallisesti 600 - 1500
Page 15 and 16: 17 Taulukko 2.1 Esilämmittämisen
Page 17 and 18: 19 tämisen vaikutus käynnistykses
Page 19 and 20: 21 ympäristövaikutuksiin, jotka k
Page 21 and 22: 23 2.2.4 Lämmityksen säätö- ja
Page 23 and 24: 25 Taulukko 2.3 Polttonestekäyttö
Page 25 and 26: 27 sient -jaksolta, jonka on arvioi
Page 27 and 28: 29 Taulukko 2.4 Lämpöakun yleisty
Page 29 and 30: 3 Moottorilämmittimien yleisyys ja
Page 31 and 32: 33 Taulukko 3.1 Vastaajien määrä
Page 33 and 34: 35 Lohkolämmittimien määrä henk
Page 35 and 36: 37 100% 80% 60% 40% lämmin talli k
Page 37 and 38: 39 ei käytä lohkolämm. ei ajastu
Page 39 and 40: 41 5 erittäin tärkeä autotalli k
Page 41 and 42: 43 Kuvassa 3.11 on esitetty lämmit
Page 43 and 44: 45 h 3 2,5 2 1,5 maksullinen ilmain
Page 45 and 46: 47 min kuin muut. Kuvassa 3.17 on e
Page 47 and 48: 49 käynnistystä. Noin puolet talv
Page 49 and 50: 51 Vaasan rannikkoseutu Uusimaa Kym
Page 51 and 52: 53 lohkolämm. säästää moottori
Page 53 and 54: 55 Kiinnostus lämmityspaikkojen k
Page 55 and 56:
57 Kaikista autopaikoista 52 % oli
Page 57 and 58:
59 Lämpöpaikat: parantavat palvel
Page 59 and 60:
61 Kyselyyn vastanneet yritykset ol
Page 61 and 62:
63 100% 80% 60% 40% 20% 0% Kuva 4.8
Page 63 and 64:
65 Passiiviset lämmitystavat eivä
Page 65 and 66:
67 hin voidaan edellyttää moottor
Page 67 and 68:
69 epävarmuutta. Myös lämpöpaik
Page 69 and 70:
71 Lähdeluettelo Ahlvik, Peter. 19
Page 71 and 72:
73 Heck, Edgar, Müller, Peter & Se
Page 73 and 74:
75 Niewinski, Ed. 1999. Centaur Oy.
Page 75 and 76:
AUTON TALVIKÄYNNISTYSKYSELY Liite
Page 77 and 78:
22. Kuinka tärkeitä seuraavat aut
Page 79 and 80:
Taustatietokysymykset 1. Vastaajan
Page 81 and 82:
AUTOJEN LÄMPÖPAIKKAKARTOITUS Liit
Page 83 and 84:
Kylmäkäytön vähentämisen ohjei
Page 85 and 86:
2. OHJE AUTON LÄMMITYSPAIKAN VARUS
Page 87 and 88:
4. OHJE AUTON LÄMMITYSPAIKKOJEN RA
show all

Koko raportti pdf-muodossa - TTS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?