Yhteistä aikaa etsimässä. Lapsiperheiden ajankäyttö ... - Väestöliitto

128 | Yhteistä aikaa etsimässäpitkiä, yli 10­tuntisia työpäiviä. Äideillä yhtä pitkät työpäivät olivat harvinaisempia, muttaheistäkin joka neljäs oli tehnyt yli 8 tunnin työpäiviä vuonna 2010. Toisin kuin usein olete ­taan, pitkät työpäivät eivät olleet muita yleisempiä ylemmillä toimihenkilöillä. Yrittäjinä toimivatvanhemmat tekivät pisintä työaikaa.Vaikka myös lyhyt työaika on yleistynyt, osa­aikatyö on edelleen verraten harvinaistasuomalaisissa lapsiperheissä. Äidit tekevät osa­aikatyötä vähemmän kuin naiset keski ­määrin. Alle kolmevuotiaiden lasten ja 1.–2.­luokkalaisen vanhemmat voivat saada työajanlyhentämiseen osittaista hoitorahaa. Silti vain joka kuudes alle kouluikäisen lapsen äiti jajoka kahdeksas kouluikäisen lapsen äiti teki osa­aikatyötä. Isien osa­aikatyö oli vielä harvi ­naisempaa.Pitkien työpäivien lisäksi ansiotyö vaikuttaa kotiin ja vapaa­aikaan myös muulla tavoin.Lähes joka kymmenes palkansaajavanhempi oli tutkimuksemme mukaan tehnyt työpäivänäansiotyötä kotona tai vapaa­ajallaan. Suurin osa tästä on työpäivän jälkeen tehtyä ansio ­työtä. Äidit olivat tehneet isiä useammin ansiotöitä myös vapaapäivinä. Ansiotöiden teke mi ­nen kotona silloin tällöin on kuitenkin tätä yleisempää: toimihenkilötehtävissä työsken ­televistä vanhemmista yli puolet ilmoitti tuovansa ainakin toisinaan töitä kotiin. Ansiotyöntekeminen etätyönä on sen sijaan vielä suhteellisen harvinaista.Epätyypilliseen aikaan – iltaisin, öisin tai viikonloppuisin – työskentely on 2000­luvullayleistynyt erityisesti äitien keskuudessa. Moni esimerkiksi hoitoalalla tai kaupan palveluksessatyöskentelevä äiti tekee kaksi­ tai kolmivuorotyötä. Viikonlopputyö on vähentynytisillä, mutta äideillä muutosta ei kuluneena kahtena vuosikymmenenä juuri ole tapahtunut.Lähes joka neljäs äiti tekee töitä lauantaisin ja/tai sunnuntaisin, isistä hieman useampi kuinjoka viides. Iltatyö vähentää selvästi lasten kanssa vietettyä aikaa työ­ ja koulupäivinä. Tätäkuitenkin korvataan vapaapäivinä ja viikonloppuina.Vuosityöajan väheneminen ja sen rinnalla tapahtunut pitkien työaikojen ja epä ­tyypillisen työn yleistyminen antavat hieman ristiriitaisen vaikutelman kehityksestä lapsi ­perheiden vanhempien ansiotyössä. Pitkien työpäivien ja vapaapäivien vuorottelu ehkä kuitenkinkielii siitä, että työtä tehdään tiivistetymmin: pitkän työpäivän ja ylitöiden vasti ­neeksi pidetään ylimääräisiä vapaapäiviä. Joustavammat työaikajärjestelyt voivat palvellamyös perheiden tarpeita. Lähes puolet äideistä ja kaksi kolmesta isistä ilmoitti tässä tutkimuksessapystyvänsä joustamaan työajoissaan.Kiire vähenee mutta aikapula kasvaaKenties yksi yllättävimpiä havaintoja tutkimuksessamme oli se, että kiireen kokemus olivähentynyt viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana. Jatkuvasti kiireisten vanhem ­pien osuus oli kymmenessä vuodessa laskenut lähes kymmenellä prosentti yksiköllä.Kiireen väheneminen oli erityisen merkittävää pienten lasten äideillä. Tämä on sikäli odottamatonta,että ansiotyössä samana ajanjaksona tapahtuneet muutokset ovat olleet vähäisiä.Kiireen kokeminen liittyy selvästi perhevaiheeseen. Pienten lasten vanhemmat ovatmuita useammin kiireisiä ja kiire alkaa helpottaa kun lapset tulevat kouluikään.