Yhteistä aikaa etsimässä. Lapsiperheiden ajankäyttö ... - Väestöliitto

98 | Yhteistä aikaa etsimässäYhteinen ruoka-aika?Muutokset vanhempien, lasten ja nuorten kotonaolossa ovat olleet varsin vähäisiä viimeksikuluneiden kymmenen vuoden aikana. Vanhempien kotonaolo arki­iltapäivisin ei juuri olemuuttunut, lasten (peruskouluikäisten) kotonaolo näyttää puolestaan hieman lisääntyneenja nuorten (keskiasteen opiskelijoiden) vähentyneen 2000­luvulla. Harrastukset tai muutkodin ulkopuolella tapahtuvat toimet vievät sekä vanhempien että lasten ja nuorten myöhäisiltapäivänaikaa. Minkälaisia muutoksia on tapahtunut perheiden ruokailussa? Onkokotona syöminen vähentynyt ja perheen yhteisten ruokahetkien ajankohta siirtynyt arkipäivistäviikonlopulle?Selvitämme perheiden ruokailua tarkastelemalla aluksi työssäkäyvien vanhempienkoko naisuudessaan ruokailuun käyttämää aikaa sekä kotona tapahtuvaa ateriointia. Vaikkavanhempien ruokailuun käyttämän ajan tarkastelu ei välttämättä kerro perheiden yhtei ­sestä ruokailusta, voidaan sen avulla kuitenkin tarkastella yleisempiä muutoksia suo ma lais ­ten ruokailutavoissa. Ruokailuun käytetyn ajan lisäksi tarkastelemme erikseen varsinaistenaterioiden (ei sisällä välipaloja tm.) sijoittumisen ajankohtaa työpäivinä ja vapaa päivinävanhemmilla sekä lapsilla ja nuorilla.Kun tarkastellaan arkipäivän ruokailua siihen käytetyn ajan perusteella, muutokset ovatverraten vähäisiä. Lapsiperheiden vanhempien ruokailuun kokonaisuudessaan käyttämäaika ei juuri ole muuttunut viimeksi kuluneiden parin vuosikymmenen aikana (Taulukko35). Sekä isät että äidit käyttävät runsaan tunnin ateriointiin arkipäivisin. Välipalojen syö ­miseen käytetty aika on hienoisesti lisääntynyt, mutta se ei näytä ainakaan vielä toistaiseksilyhentäneen merkittävämmin ateriointiin käytettyä aikaa työpäivinä.Sen sijaan viikonloppuisin tai vapaapäivinä käytetään ruokailuun kokonaisuudessaanselvästi enemmän aikaa nykyisin kuin 1990­luvun alussa (Taulukko 35). Viikonloppu ­ruokailuun kuluva aika on kuitenkin lisääntynyt erityisesti välipalojen syömiseen käytetynajan kasvun myötä, vaikka myös varsinaisten aterioiden syömiseen käytetty aika on lisään ­tynyt hieman. Kahvin, teen tai välipalojen syömiseen käytetty aika kasvoi selvästi 1990­luvulla, 2000­luvulla viikonlopun ruokailuaika on sen sijaan kasvanut enemmän varsi ­naisten aterioiden syömiseen käytetyn ajan lisääntyessä.Kotona syöminen on hienoisesti vähentynyt sekä arkipäivinä että varsinkin viikon ­loppuina ja vapaapäivinä viimeksi kuluneiden kahden vuosikymmenen aikana. Vastaavastimuualla kuin kotona tapahtuva ruokailu – ateriointi ravintolassa, toisessa kotitaloudessa taijossain muualla – on tasaisesti kasvattanut osuuttaan 1990­luvun alusta. Kotona ateriointinäyttää kuitenkin alkaneen lisääntyä uudelleen 2000­luvulla. Muutos koskee kuitenkin vainviikonlopun ruokailua, arkipäivien kohdalla ei samanlaista kehitystänäytä tapahtuneen (vuoden 1988 luvut eivät ole täysin vertailukelpoisiavuosien 1999 ja 2010 lukujen kanssa).Tämä on ehkä semmoinenviimeinen,mistä yritetään pitääkiinni, et oltaisiinedes kerran päivässäyhdessä syömässä.