Yhteistä aikaa etsimässä. Lapsiperheiden ajankäyttö ... - Väestöliitto

90 | Yhteistä aikaa etsimässäAikapulan kokeminen voi olla yhteydessä kiireen tunteeseen, mutta sen taustalla voi ollamyös muita tekijöitä. Kiire viittaa ehkä enemmän kokemukseen siitä, että ei ehdi tekemäänkaikkea mitä oli tarkoitus tehdä, kun tehtävän suorittamiseen on varattu liian vähän aikaa. Kii ­re kasvaa tasaisesti työmäärän kasvaessa. Aikapulan kokemus taas viittaa ristiriitaisiin ta voi ­t tei siin: haluttaisiin tehdä monia erilaisia asioita, mutta aika ei yksinkertaisesti riitä kaikkeen.Aikapula on ehkä myös kiirettä alttiimpi yhteiskunnassa valitseville normeille: ajanpuut teen kokemus ei liity pelkästään tosiasialliseen (vapaan) ajan vähyyteen, vaan sitä oh ­jaa vat myös käsitykset siitä, mihin aikaa pitäisi käyttää. Aikaa tulisi kohdistaa ’oikean ­laiseen’ tekemiseen, esimerkiksi ajan viettämiseen perheen kanssa (Takala 2002; Gershuny2000). Toki lapsiperheissä aikapulan ja kiireen kokemukset voivat olla päällekkäisiä. Kiiresyntyy siitä, kun yritetään ehtiä tekemään kaikki tarpeelliset asiat, aikataulut ovat tiukkojaja joudutaan sovittamaan yhteen erilaisia tarpeita – ja samalla haluttaisiin tehdä vielä paljonmuuta.Ajankäytön tutkimuksissa kiireen kokemista kysyttiin samankaltaisella kysymyksellävuosina 1999 ja 2010. Aikapulaa koskeva kysymys on sen sijaan ollut lähes samankaltainenjo vuodesta 1987. Aikapulaa koskevassa kysymyksessä tiedusteltiin vastaajilta, oliko heilläsellaisia asioita, joita he olisivat halunneet tehdä tavallisina arkipäivinä, mutta joista oli jouduttuluopumaan aikapulan takia.Aikapulan kokeminen oli, kuten jatkuvan kiireenkin kokemus, yleisempää naisilla kuinmiehillä (Taulukko 31). Lasten ikä vaikutti sekä kiireen että aikapulan kokemuksiin: mitävanhempia lapset olivat, sitä vähemmän koettiin kiirettä tai aikapulaa. Kiireisimpiä olivatalle kouluikäisten lasten vanhemmat sekä yksinhuoltajaäidit. Kiireen kokeminen samoinkuin aikapula lisääntyi isillä tasaisesti ansiotyöaikojen pidentyessä. Äideillä yhteys ei ollutyhtä selvä kuin isillä. Ansiotyöajan lisääntyminen kasvatti kuitenkin tasaisemmin äitien kiirettä,kun taas aikapulaa kokevia oli lähes yhtä runsaasti sekä lyhyttä että pitkää työaikaatekevien äitien joukossa.Kiirekokemukset olivat vähentyneet erityisesti pienten lasten äideillä ja kouluikäistenlasten vanhemmilla. Aikapulan suhteen oli puolestaan nähtävissä vastakkaista kehitystä:aikapulan kokemukset olivat yleistyneet erityisesti pienten lasten isillä ja kouluikäisten lastenäideillä.Taulukko 31. Jatkuvaa kiirettä tai aikapulaa kokeneiden vanhempien osuus 1999 ja2010, % (vain työssäkäyvät vanhemmat)