Yhteistä aikaa etsimässä. Lapsiperheiden ajankäyttö ... - Väestöliitto

Lopuksi | 129Yksinhuoltajaäidit olivat muita kiireisempiä. Myös pitkät työpäivät lisäävät kiirettä. Vähitenkiirettä kokivat ne äidit, jotka tekivät korkeintaan 36­tuntista työviikkoa. Pienten lastenäitien osa­aikatyön asteittainen yleistyminen 2000­luvulla onkin voinut helpottaa perhei ­den arkea.Joustava työaika ei sellaisenaan riitä vähentämään kiirettä. Havaitsimme, että työ ­ajassaan joustamaan pystyvät äidit olivat muita kiireisempiä. Tämä liittyy kuitenkin useinpitkiin työpäiviin, sillä työajan joustomahdollisuudet olivat yleisempiä pitkää työaikaa tekevillä.Vaikka kiireen kokeminen olikin muita yleisempää ylemmillä toimihenkilöillä ja yrittäjillä,jotka usein tekevät pitkiä työpäiviä, merkille pantavaa on että pienituloiset koki vat jatkuvaakiirettä useammin kuin keski­ tai suurituloiset. Usein on ajateltu, että kun tuloköyhyyskoskee pienituloisia perheitä, aikaköyhyys vaivaa erityisesti suurituloisia, vaativassaasiantuntijatyössä tai johtotehtävissä toimivien kahden palkansaajan perheitä. Näidentulosten perusteella kiire näyttää kuitenkin koskevan vähintään yhtä paljon pienituloistenperheitä kuin suurituloisiakin. Vaikka ansiotyöstä kumpuavat kiireet ehkä kasvavat suurituloistenperheissä, tulojen kasvu tarjoaa mahdollisuuksia kiireen hallintaan perheen arjessaesimerkiksi ostamalla siivous­ tai muita kotipalveluja.Havaitsimme myös, että vaikka kiire olikin vähentynyt lapsiperheissä, aikapulan kokemuksetolivat pikemminkin lisääntyneet kuin vähentyneet viimeksi kuluneiden kymmenenvuoden aikana. Varsinkin pienten lasten isät ja kouluikäisten lasten äidit kokivat vuonna2010 pulaa ajasta enemmän kuin kymmenen vuotta aikaisemmin. Toisaalta jatku van kiireenkokemukset olivat kummassakin ryhmässä vähentyneet.Aikapulaa kokeneet vanhemmat haluaisivat lisää aikaa erityisesti liikuntaan ja harrastuksiin.Sen sijaan kotitöiden tekemiseen ei enää toivottu samassa määrin lisää aikaa kuinvielä 1990­luvun lopulla. Onkin kiinnostavaa pohtia, missä määrin isien aikapulan kokemuson yhteydessä siihen, että isät ovat lisänneet sekä kotitöihin että lastenhoitoon käyttämäänsäaikaa selvästi vuodesta 1999 ja samalla tinkineet muusta vapaasta ajastaan.Lastenhoitoon käytetään nykyään enemmän aikaakuin aikaisemminLapsiperheiden ajankäyttöä koskevan tutkimuksemme yhtenä tavoitteena oli selvittää perheidenyhteistä aikaa. Kotitöiden tekeminen tai lasten hoitaminen eivät suoranaisesti kerroyhteisestä ajanvietosta. Silti näihin toimintoihin käytetyn ajan kehitys kuitenkin kuvaa vanhempientekemistä valinnoista ansiotyön, perheen ja vapaa­ajan välillä. Merkittä vin muutoskotitöiden kohdalla on sukupuolten työnjaon vähittäinen tasoittu minen lapsiperheissä: isätovat hitaasti kasvattaneet osallistumistaan samalla kun äitien kotityöt ovat vähentyneet selvästi.Syvähaastatteluissa korostettiin yleisesti, että nimenomaan koti töistä tingitään.Kotitöihin käytetyn ajan kasvu on myös näkynyt isien vapaa­ajan vähenemisenä.Ansiotyöhön käytetyn ajan lisääntymisen ja varsinkin äitien ansiotyön myötä pelättiin,ettei vanhemmilla riittäisi lastenhoitoon yhtä paljon aikaa kuin aikaisemmin. Kehitys ontässä suhteessa osoittautunut kuitenkin päinvastaiseksi. Lastenhoitoon käytetty aika on