Yhteistä aikaa etsimässä. Lapsiperheiden ajankäyttö ... - Väestöliitto

22 | Yhteistä aikaa etsimässätarkastelemalla sitä, kuinka usein vastaajat kokivat kiireen tunnetta sekä työpäivän kiireiseksikokeneiden osuuden kehitystä vuosina 1999 ja 2010.Yllättävää kyllä, jatkuvasti kiirettä kokeneiden osuus on ajankäytön tulosten mukaanvähen tynyt kaikilla työssäkäyvillä 2000­luvun alusta tähän päivään (Kuviot 1 ja 2). Muutoson erityisen suuri pienten lasten äideillä ja kouluikäisten lasten vanhemmilla. Kun vuonna1999 runsaat 40 prosenttia työssäkäyvistä alle kouluikäisen lapsen äideistä kertoi kokevansakiirettä jatkuvasti, jatkuvaa kiirettä koki kymmenen vuotta myöhemmin enää noin 30prosenttia pienten lasten äideistä. Myös isien kiire oli vähentynyt, joskaan ei samassa määrinkuin äitien. Vuonna 1999 pienten lasten isistä noin 35 prosenttia koki jatkuvaa kiirettä,vuonna 2000 noin 30 prosenttia.Kiireen kokeminen on vähentynyt myös kouluikäisten lasten perheissä. Kymmenenvuotta aikaisemmin hieman yli 30 prosenttia sekä kouluikäisten lasten isistä että äideistäilmoitti olevansa jatkuvasti kiireinen, vuonna 2010 jatkuvasta kiireestä kärsivien isien jaäitien osuus oli hieman yli 20 prosenttia. Äidit kokevat jatkuvaa kiirettä jonkin verran useamminkuin samanikäisten lasten isät.Silloin tällöin kiireisten osuus on puolestaan hieman kasvanut vuodesta 1999. Toisinaankiirettä ilmoitti kokevansa lähes kaksi kolmesta vastaajasta, äidit useammin kuin isät.Valtaosalle kiire on siis tuttua ainakin toisinaan – vain seitsemän prosenttia naisista ja 14prosenttia miehistä kertoi, että kiire ei vaivaa koskaan. Alle kouluikäisten vanhemmista vainmuutama prosentti ilmoitti, ettei koe kiirettä koskaan. Myös kouluikäisten lasten äidit olivatkiireisiä, sen sijaan isistä lähes joka kymmenes ilmoitti ettei kokenut kiirettä juuri koskaan.Kiire on selvästi yhteydessä ansiotyöhön. Jos vastaaja ei käy työssä, kiireen kokeminenon harvinaisempaa. Jatkuvaa kiirettä koki harvempi kuin joka kymmenes ei­työllinen, miehistähieman useampi kuin naisista. Lähes kaksi viidestä ei­työllisestä miehestä ilmoitti,ettei juuri koskaan ollut kiireinen, ei­työllisistä naisista hieman alle 30 prosenttia. Kotonaolevien pienten lasten äitien kiire oli selvästi harvinaisempaa kuin työssä käyvillä äideillä.Kuvio 1. Jatkuvasti tai silloin tällöin kiirettä kokeneiden osuus, kaikki työssäkäyvätmiehet (n. 20–60-vuotiaat) ja erikseen lapsiperheiden isät 1999 ja 2010, %Huom. Jakaumat perustuvat päiväkirja-aineistoon.