Yhteistä aikaa etsimässä. Lapsiperheiden ajankäyttö ... - Väestöliitto

Kotityöt ja vapaa-aika | 71Maanviljelijöitä lukuun ottamatta äitien ajankäyttö erosi varsin vähän sosioekonomisenryhmän mukaan kotitöihin ja lastenhoitoon käytetyssä ajassa. Maanviljelijä­äitien ajasta ylivoimaisestisuurin osa kului kotitöihin, kun taas lastenhoitoon käytetyn ajan osuus oli heilläpienin. Lasten korkeampi ikä maanviljelijäperheissä selittää osaltaan tätä eroa.Lastenhoitoon käytetyn ajan osuus oli suurin yrittäjillä. Palkansaajaäitien väliset erot lastenhoitoonkuluvan ajan osuudessa olivat verraten pieniä. Myös äideillä tv:n katselu viesuuren osan ajasta, mutta sosioekonomisen aseman mukaiset erot olivat pienempiä kuinisillä. Eniten aikaa tv:n parissa kului yrittäjä­äideiltä.Koulutuksen mukaiset erot vapaa­ajan rakenteessa olivat vähäisempiä kuin sosio eko ­nomi sen aseman mukaiset erot. Silti pienten lasten perheissä kuluu korkeammin koulutettujenajankäytöstä suurempi osa lastenhoitoon kuin vähemmän koulutetuilla. Sosio ­ekonomiset tai koulutusryhmien väliset erot näyttävät enemmänkin liittyvän eri toimin ­toihin käytetyn ajan tai vapaan ajan määrään kuin ansiotyöstä vapaan ajan sisältöön. Onkuitenkin huomattava, että esimerkiksi vapaa­ajan toimintoja tarkastellaan tässä hyvin karkeinaryhminä. Mikäli toimintoja olisi eroteltu tarkemmin, on mahdollista, että koulutusryh ­mien välillä olisi tullut esiin suurempia eroja vapaa­ajan jakaantumisessa eri toimintoihin.Onko tuttavien tapaaminen siirtynyt nettiin?Jos perheet käyttävät lähes saman verran aikaa ansiotyöhön ja jonkin verran enemmänaikaa perheen parissa kotitöihin ja lastenhoitoon käytetyn ajan perusteella nykyään kuinvaikka pa vielä kymmenen vuotta sitten, miten on käynyt muun sosiaalisen kanssa käy mi ­sen? Ovatko suomalaiset lopettaneet kokonaan kyläilyn tai tuttavien tapaamisen, vai onkoyhteydenpito siirtynyt kokonaan nettiin?Ajankäytön aineistosta on mahdollista selvittää erilaisen sosiaalisen kanssakäymisentapoja ja näihin käytettyä aikaa. Ystävien ja tuttavien tapaamisen ja kyläilyn lisäksi sosiaaliseenkanssakäymiseen luetaan puhelinkeskustelut, seurapelien pelaaminen sekä ajan viettäminenesimerkiksi kahvilassa ystävien kanssa. Tässä emme lue sosiaaliseen kanssakäymiseenperheen jäsenten keskinäistä kanssakäymistä tai esimerkiksi yhteistä ruokailua tms. Sensijaan luemme sosiaaliseen kanssakäymiseen edellisten lisäksi osallistu misen erilaiseen järjestö­ja vapaaehtoistoimintaan sekä muiden kotitalouksien auttami seen käytetyn ajan.Tarkas telu kohdistuu lapsiperheiden vanhempiin ja lapsettomiin, iältään 20–60­vuotiaisiinaikuisiin.Aikaisempien ajankäytön tutkimusten perusteella sosiaalinen kanssakäyminen vähenivarsinkin 1990­luvulla (Pääk könen & Hanifi 2011; Niemi & Pääkkönen 2001). Kehitys näyttääpysähtyneen, sillä 2000­luvulla sosiaaliseen kanssakäymiseen käytetty aika oli naisillasama kuin 1990­luvun lopussa, keskimäärin noin 50 minuuttia vuorokaudessa (Tau lukko22). Miehillä sosiaaliseen kanssakäymiseen käytetty aika oli vähentynyt muutamallaminuutilla vuodesta 1999, mutta muutos on kuitenkin selvästi pienempi kuin vielä 1990­luvulla. Osal lis tuminen erilaiseen järjestö­ tai vapaaehtoistoimintaan on hieman vähentynytsekä naisilla että miehillä, sen sijaan auttamiseen käytetty aika näyttää jopa hivenen kasvaneen.Muiden talouksien auttamiseen käytettyä aikaa lukuun ottamatta ansiotyö vähentää