Yhteistä aikaa etsimässä. Lapsiperheiden ajankäyttö ... - Väestöliitto

12 | Yhteistä aikaa etsimässäka vie yhä suuremman osan suomalaislasten ajasta, sen sijaan liikunnasta ja ulkoilusta tingitään.Yksinolon tai aikuisen läsnäolon vähäisyyden pelätään lisäävän nuorten pahoinvointiaja masentuneisuutta. Myös lasten myöhäiset nukkumaanmenoajat ovat herättäneetammattilaisten huolta.Eri kehityssuuntien arvioimisen avuksi tarjoamme tässä raportissa tuoretta tietoanimenomaan lapsiperheiden ajankäytöstä. Vertailemme tuloksia muihin kotitalouksiin sekäaikaisempien vuosien ajankäyttötutkimuksiin.Työelämän haasteistaMonien mielestä työpäivät venyvät entistä pidemmiksi, kiire vaivaa sekä työssä että kotona.Toisaalta samaan aikaan on merkkejä vastakkaisesta kehityksestä: esimerkiksi ylitöidentekeminen näyttää vähentyneen (Lehto & Sutela 2008; Lehto & Sutela 2004.)Ansiotyöhön käytetty aika on vähentynyt viime vuosikymmenten aikana Suomessatasaisesti (Pääkkönen ja Hanifi 2011). Perheen tai muun elämän näkökulmasta on ansio ­työhön kuluvan ajan vähenemistä pidetty tavoiteltavana asiana, jäähän silloin enemmänaikaa olla perheen kanssa. Tosin työtä voi myös olla liian vähän riittävän toimeentulon taimielekkään ajankäytön kannalta. Työaikojen lyhenemistä koskevat huolenaiheet ovat myösliittyneet siihen, että työ silppuuntuu yhä pienempiin aika yksiköihin.Kauppojen ja erilaisten palvelujen aukioloaikojen piteneminen iltaan ja viikonloppuihinon merkinnyt sitä, että joidenkin vanhempien työajat sopivat entistä huonommin yhteenkoulujen ja päiväkotien aikataulujen kanssa. Työn epävarmuus, määräaikaiset työsuhteet jauusyrittäjyys voivat vähentää vanhempien mahdollisuuksia neuvotella työpaikalla työaika ­joustoista tai vuosilomista.Varsinkin ylemmissä toimihenkilö­ ja tietotyön ammateissa teknologinen kehitys ontehnyt mahdolliseksi tehdä työtä lähes milloin ja missä tahansa. Tietotyö ja teknologianmahdollisuudet voivat kuitenkin lisätä muualla kuin työpaikalla tehdyn työn määrää muissakinkuin vain ylempien toimihenkilöiden asiantuntija­ammateissa. Esimerkiksi moniintyötehtäviin liittyvä päivystäminen tai valvonta on mahdollista tehdä muualtakin kuin työpaikaltakäsin, ja myös työpaikan käsitettä ja sijaintia suhteessa koteihin kehitetään monillaaloilla.Tuloköyhyyden lisäksi on puhuttu aikaköyhyydestä tai aikapulasta (Garhammer 2002;1999). Aikaköyhyydestä kärsivät ne perheet, joissa vanhemmilla on entistä vähemmänaikaa perheelle ja lapsille. Jos alemmissa yhteiskuntaluokissa olevien elämää leimaa tuloköyhyys,ylempien yhteiskuntaluokkien on uskottu kärsivän kroonisesta aikapulasta.Tällöin aikaköyhyys johtuu nimenomaan ansiotyöhön kuluvan ajan lisääntymisestä muunajan kustannuksella. Lasten ja vanhempien yhdessäolon kannalta on kuitenkin myös vanhempienmuulla ajankäytöllä merkitystä. Pitkien työpäivien lisäksi muut ajankäytön kohteetkuten omat harrastukset ja opiskelu voivat viedä vanhempien aikaa.