Yhteistä aikaa etsimässä. Lapsiperheiden ajankäyttö ... - Väestöliitto

24 | Yhteistä aikaa etsimässäJoustaako työaika?Mahdollisuus joustaa työajoissa helpottaa usein työn ja perhe­elämän yhteensovitusta.Vuonna 2010 Väestöliiton Perhebarometrissa joustavat työajat olivat yksi eniten kannatustasaanut perhepoliittinen tukimuoto (Lainiala 2010). Työolobarometrien mukaan erilaisetjoustomahdollisuudet ovatkin lisääntyneet työpaikoilla parin viime vuosikymmenen aikana,ja nykyisin esimerkiksi lähes kaksi kolmesta palkansaajasta pystyy vaikuttamaan työnalkamis­ ja loppumisajankohtaan kun vielä 1980­luvun puolivälissä vaikutusmahdollisuusoli vain joka kolmannella (Lehto & Sutela 2008).Manfred Garhammerin (2002; 1999) mukaan yksilöiden mahdollisuus vaikuttaa omaanajankäyttöönsä, esimerkiksi työajan pituuteen, lisää osaltaan ’aikavaurautta’ eli kokemustaajan riittävyydestä ja kiireettömyydestä. Onko lapsiperheiden vanhempien aikavauraustässä suhteessa lisääntynyt? Entä keitä vaurastuminen koskee?Ajankäytön haastatteluaineistossa vastaajilta tiedusteltiin, pystyivätkö he vaikuttamaantyöhön tulo­ ja lähtöaikaan omassa työssään. Miehet pystyivät joustamaan työajoissa naisiauseammin, sillä yli 60 prosenttia työssäkäyvistä miehistä katsoi voivansa vaikuttaa työnalkamis­ ja loppumisajankohtaan (Taulukko 2). Pienten lasten isillä oli eniten mahdollisuuksiajoustaa työn alkamis­ ja loppumisajassa. Työssäkäyvistä naisista lähes puolet olisitä mieltä, että pystyi vaikuttamaan työaikaansa. Perhevaiheen mukaisia eroja ei naistenkohdalla juuri esiintynyt.Eniten joustomahdollisuuksia oli ylemmissä toimihenkilöammateissa toimivilla, ja vähitentyöntekijäammateissa toimivilla vastaajilla. Ylemmissä toimihenkilöammateissa toimivistaalle kouluikäisten lasten isistä yli 90 prosenttia pystyi vaikuttamaan työaikaansa.Myös ylemmissä toimihenkilöammateissa toimivilla pienten lasten äideillä oli eniten joustomahdollisuuksia:heistä lähes kolme neljästä pystyi vaikuttamaan päivittäiseen työaikaansa.Työntekijä­ ja alemmissa toimihenkilöammateissa toimivilla pienten lasten äideilläoli vähiten vaikutusmahdollisuuksia työaikaansa (heistä noin 40 prosenttia pystyi itse vaikuttamaantyöaikaansa). Myös pienten lasten yksinhuoltajaäidit pystyivät vaikuttamaantyöaikaansa harvemmin kuin pariskuntaperheiden äidit.Taulukko 2. Mahdollisuus vaikuttaa työhön tulo- ja lähtöaikaan, palkansaajatperhevaiheen mukaan 2010, %