Asuntokaupan kuntotarkastus ja kehittämistarpeet ... - Elinar.fi

51(omistajan kertoma, asiakirjat, havainnot) oli esitetty järjestelmällisesti, toisissaraporteissa lähteitä ei oltu esitetty lainkaan. Tiedon lähteen ilmoittamisen havainnointiavaikeutti se, että pelkkiä kuntotarkastusraportteja tarkastelemalla ei voidavarmuudella tietää, mitä havaintoja katselmuksessa on tehty. Niinpä raportin perusteellamonet tiedot voivat vaikuttaa katselmuksessa tehdyiltä koska tiedon lähdettäei ole merkitty, vaikka näin ei olisikaan. Selkeimmin tiedon lähteen esittä minenvoidaan havainnoida esimerkiksi salaojien tarkastamisen yhteydessä.8.8 YhteenvetoKuntotarkastusraportin teko ja laajuus on määritelty KH-ohjetiedostoissa melkotarkasti, mutta tarkastellut kuntoraportit eivät suurimmalta osaltaan täyttäneet näitävaatimuksia. Tarkasteltujen raporttien taso ja laajuus, olivat todella vaihtelevia,mikä voi olla seurausta siitä, että raportin taustalla olevat katselmukset on tehtyerilaisissa laajuuksissa. Raportin laajuuden ja tason vaihtelut eivät riippuneet kuntotarkastuksenlaatijan pätevöitymisestä tai raportin iästä.Erityisen suuri ongelma raporteissa on se, että rakennusosien kuntohavaintoja tehdäänvähän. Rakennusosista ilmoitetaan tyypillisimmin niiden materiaalit tai rakennetyyppi,mutta rakennusosan kunnon osalta havainnot jätetään tyypillisestiesittämättä. Kunnon esittämättä jättäminen taas vaikeuttaa koko kuntotarkastuksenlaajuuden arviointia, lisää virhetulkintojen riskiä ja heikentää raportin hyödynnettävyyttä.Tilanne on erityisen hankala jos raportissa ei ole mainittu raportoiduntiedon lähdettä (omistajan kertoma, asiakirjat, havainnot) ja tarkastuksen rajauksiaselvästi, koska raportin lukija ei voi olettaa rakennusosaa, jonka kuntoa ei ole mainittu,tarkastetuksi. Jos tarkastetusta rakennusosasta ei ole löydetty puutteita,riskejä tai vaurioita, on tämänkin siis syytä mainita.Kuntotarkastuksessa käytettävien kosteudenhavainnointimenetelmien epävarmuustekijöidennykyistä tarkempi kuvaaminen kuntotarkastusraporteissa on toivottavaa.Tällä hetkellä tyypillinen maininta aistinvaraisten menetelmien epävarmuudestaolisi syytä yhdistää tarkemmin myös kosteudenhavainnointi-menetelmiin,joita kuntotarkastuksen epävarmuustekijöissä ei tyypillisesti mainita lainkaan.Kosteudenhavainnointiin liittyvät menetelmät ja niiden epävarmuustekijätovat kuitenkin kuluttajille tyypillisesti vieraita. Vaurioiden korjaamatta jättämisenriskien kuvaus olisi hyvä tehdä paitsi nykyisen käytännön mukaisella yleisellä tasolla,myös havaittujen vaurioiden osalta yksityiskohtaisesti.Johtopäätöksenä voidaan todeta, että suurta osaa kuntotarkastusraporteista ei tehdäniille annettujen ohjeiden mukaisesti, mikä lienee yksi syy kuluttajaneuvojienhavaitsemaan kuntotarkastusten tason vaihtelevuuteen.