You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Arkeologiset kenttätyöt Koroisissa alkoivat vähitellen syksyllä 1898. Vauhtiin päästiin kesällä 1900,<br />
jolloin töitä tuli johtamaan kaarinalainen oppikoulun opettaja Juhani Rinne.<br />
Kahden vuoden kaivausten tulokset olivat sensaatiomaiset. Löytöjen avulla saatiin kosketus 1100- ja<br />
1200-luvun tapahtumiin. Koroistenniemen tutkimukset muuttivat merkittävästi tulkintaa Suomen<br />
historiasta.<br />
Uusi julkaisu Koroisten löydöistä<br />
Koroistenniemen jälkeen Juhani Rinteellä riitti vientiä, hänelle uskottiin muun muassa Turun tuomiokirkon<br />
restaurointitutkimukset. Niinpä Koroisten arvokkaat löydöt jäivät vaille viimeisteltyä<br />
raportointia.<br />
Katkonnaisen tutkimuksen vuoksi aukkoja on runsaasti, mutta Rinteen työtä on nyt suurelta osin<br />
täydennetty. Vuonna 2012 FT Janne Harjula, FT Visa Immonen ja FL Tanja Ratilainen käynnistivät<br />
mittavan hankkeen, jossa käytiin läpi Koroisten historia ja sieltä tehdyt löydöt.<br />
Lukuisien tutkijoiden merkittävän<br />
työn tulokset on äskettäin julkaistu<br />
Koroinen – Suomen ensimmäinen<br />
kirkollinen keskus -teoksessa.<br />
Julkaisija on Turun Historiallinen<br />
Yhdistys.<br />
Piispan palkkatilasta kansalaisten<br />
käyttöön<br />
Koroistenniemen naapurissa sijaitsee<br />
vanha, punamullalla maalattu<br />
rakennus. Se on historiallisen<br />
Koroisten tilan päärakennus. Ikää<br />
nykyisellä rakennuksella on yli sata<br />
vuotta.<br />
Tilan vaiheet kytkeytyvät tiiviisti<br />
Koroistenniemen historiaan.<br />
1200-luvulta lähtien alue oli vuosisatojen<br />
ajan piispan palkkatilana.<br />
Myöhemmin tila määrättiin myös<br />
Turun Akatemian professoreiden<br />
palkkatilaksi.<br />
Historiallisella Koroistenniemellä järjestetään monia tapahtumia.<br />
Kesäperinteenä on heinäkuinen Maarian päivän tapahtuma,<br />
joka on toteutettu joko esitelmätilaisuutena tai messuna.<br />
Kuva on kesältä 2016, jolloin runsaslukuinen yleisö oli tullut<br />
kuuntelemaan museoviraston johtaja Juhani Kostetin esitystä<br />
Koroisten historiasta.<br />
1900-luvun loppupuolella tila siirtyi<br />
Turun kaupungin omistukseen.<br />
Vuodesta 1834 lähtien Koroisten tilan maita hallitsi vuokraviljelijänä suku, joka sai sukunimensä<br />
tilan mukaan. Koroisten suku hoiti tilaa kuuden sukupolven ajan vuoteen 2004 asti. Suvun viimeinen<br />
vuokraaja oli puutarhuri Ulla Laine. Käytännössä suvun toiminta on säilyttänyt Koroisten peltoja<br />
niiden nykyiseen, kaupunkilaisille virkistystä tuovaan käyttöön.<br />
Tällä hetkellä Koroisten talossa – kartanossa, kuten sitä nyt kutsutaan – toimii Elävän kulttuurin Koroinen<br />
ry, joka järjestää muun muassa Koroisten kyläjuhlia ja erilaisia kestävän kehityksen kursseja<br />
ja tapahtumia.<br />
Tytti Issakainen<br />
teksti ja kuvat<br />
11
Change language