31.01.2019 Views

Ruutiset 4-2018

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

Arkeologiset kenttätyöt Koroisissa alkoivat vähitellen syksyllä 1898. Vauhtiin päästiin kesällä 1900,<br />

jolloin töitä tuli johtamaan kaarinalainen oppikoulun opettaja Juhani Rinne.<br />

Kahden vuoden kaivausten tulokset olivat sensaatiomaiset. Löytöjen avulla saatiin kosketus 1100- ja<br />

1200-luvun tapahtumiin. Koroistenniemen tutkimukset muuttivat merkittävästi tulkintaa Suomen<br />

historiasta.<br />

Uusi julkaisu Koroisten löydöistä<br />

Koroistenniemen jälkeen Juhani Rinteellä riitti vientiä, hänelle uskottiin muun muassa Turun tuomiokirkon<br />

restaurointitutkimukset. Niinpä Koroisten arvokkaat löydöt jäivät vaille viimeisteltyä<br />

raportointia.<br />

Katkonnaisen tutkimuksen vuoksi aukkoja on runsaasti, mutta Rinteen työtä on nyt suurelta osin<br />

täydennetty. Vuonna 2012 FT Janne Harjula, FT Visa Immonen ja FL Tanja Ratilainen käynnistivät<br />

mittavan hankkeen, jossa käytiin läpi Koroisten historia ja sieltä tehdyt löydöt.<br />

Lukuisien tutkijoiden merkittävän<br />

työn tulokset on äskettäin julkaistu<br />

Koroinen – Suomen ensimmäinen<br />

kirkollinen keskus -teoksessa.<br />

Julkaisija on Turun Historiallinen<br />

Yhdistys.<br />

Piispan palkkatilasta kansalaisten<br />

käyttöön<br />

Koroistenniemen naapurissa sijaitsee<br />

vanha, punamullalla maalattu<br />

rakennus. Se on historiallisen<br />

Koroisten tilan päärakennus. Ikää<br />

nykyisellä rakennuksella on yli sata<br />

vuotta.<br />

Tilan vaiheet kytkeytyvät tiiviisti<br />

Koroistenniemen historiaan.<br />

1200-luvulta lähtien alue oli vuosisatojen<br />

ajan piispan palkkatilana.<br />

Myöhemmin tila määrättiin myös<br />

Turun Akatemian professoreiden<br />

palkkatilaksi.<br />

Historiallisella Koroistenniemellä järjestetään monia tapahtumia.<br />

Kesäperinteenä on heinäkuinen Maarian päivän tapahtuma,<br />

joka on toteutettu joko esitelmätilaisuutena tai messuna.<br />

Kuva on kesältä 2016, jolloin runsaslukuinen yleisö oli tullut<br />

kuuntelemaan museoviraston johtaja Juhani Kostetin esitystä<br />

Koroisten historiasta.<br />

1900-luvun loppupuolella tila siirtyi<br />

Turun kaupungin omistukseen.<br />

Vuodesta 1834 lähtien Koroisten tilan maita hallitsi vuokraviljelijänä suku, joka sai sukunimensä<br />

tilan mukaan. Koroisten suku hoiti tilaa kuuden sukupolven ajan vuoteen 2004 asti. Suvun viimeinen<br />

vuokraaja oli puutarhuri Ulla Laine. Käytännössä suvun toiminta on säilyttänyt Koroisten peltoja<br />

niiden nykyiseen, kaupunkilaisille virkistystä tuovaan käyttöön.<br />

Tällä hetkellä Koroisten talossa – kartanossa, kuten sitä nyt kutsutaan – toimii Elävän kulttuurin Koroinen<br />

ry, joka järjestää muun muassa Koroisten kyläjuhlia ja erilaisia kestävän kehityksen kursseja<br />

ja tapahtumia.<br />

Tytti Issakainen<br />

teksti ja kuvat<br />

11

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!