Finsk sprla i sammandrag

37
tlotalen (10—19, 21—29 o. s. v.) ända tili hun-
dra, lieta fullständigt yksi toista kymmentä , viisi
kolmatta kymmentä o. s. v. samt betjda ordagrannt
pä svenska en af andra tiotalet, fcm af
tredje tiotalet o. s. v. , ehuru kymmentä säilän
utsättes. Af dessa deklineras blott det mindre el-
ler enhetstaletj säsom: yhdelle toista, yhdennclle
toista at elfva, at den elfte. Uti de tai, der ett
hundra, ett tusen m. m. är det största ingacnde,
deklineras det sednarej säsom: satayhdelle, satayhdennelle
at 101, at den 101:sta.
CS. Bland öfriga räkneord märkes:
a) yksinäinen enkel, kaksinainen dubbel, kolminainen
trefaldig, nelinäinen fyrfaldig- m. m. moninainen
mängfaldigj äfvensä yhdenkertainen 1.
yksinkertainen, kahden- eller kaksinkertainen.
b) härledda adverbia pä -sti^ kahdesti tvä gki-
ger, kolmasti 1. kolmesti, neljästi m. m. ensisti,
toisesti, kolmannesti o. s. v. för första, andra,
tredje gängen. Likasä härledda räkneord pä -ttain,
-ttäin; yksittäin, kaksittain, kt)lmittain, sadot-
tain m. m. en, tvä, tre, hundra i sender.
c) bräk betecknas säsom: Yg puoli, '/g kolmannes,
y^ neljännes, Yg viidennes, Y^o kymmenes,
Vii yksitoistanes, Y21 yksikolmattanes, (^-ksenj,
% kolme viidennestä, % kolme neljännestä;
eller enligt svenskan: Y3 kolmas osa, ^/^ kaksi
kolmatta osa, Yii yhdestoista osa, %i yhdeksän
yhdeskolmatta osaa.
Pronomen.
60. Pronomina äro i finskan af tvenne slag:
sjelfständiga (pronomina separata), hvilka bilda