Avaa tiedosto - Julkari

Teknologia ja iäkkäiden kaatumistapaturmien ehkäisy
tapaturmariskistä. Päivärutiineja ja niiden muutoksia voidaan seurata sensoreiden, kuten liiketunnistimien,
kosketusantureiden tai passiivisten infrapuna-antureiden sekä paikannus ja kuvan- analysointijärjestelmien
tai tunnistavien lattiamateriaalien avulla (15, 16, 17, 18).
Henkilön askeltamisen ja kävelemisen mittauksessa saadut tietyt parametrit ovat tärkeä kaatumisen indikaattori
(19). Esimerkiksi muokatun perusvaa’an avulla voidaan tarkkailla tasapainokykyä kliinistä testiä
vähemmän rasittavasti ja sitä voi käyttää myös iäkäs itse (20). Uni on tärkeä terveydentilan mittari ja unianalyysi
voi toimia yhtenä terveydentilan arviointimenetelmänä (21). RFID- ja NFC-teknologia yhdistettynä
lääkeannostelijaan tai lääkepakettiin voisi auttaa tulevaisuudessa lääkityksen käytön arvioinnissa. Ratkaisut,
jotka linkittävät tuotteet digitaaliseen tuotetietoon, yleistyvät. Ne tarjoavat monenlaisia mahdollisuuksia
ikääntyville (22, 23, 24). Ravinnon arvioinnista on esimerkkinä NANA-tutkimus (25). MealTracker
on uusi teknologia, joka mahdollistaa ravinnonsaannin mittaamisen (26).
Terveyteen liittyvien tietojen, kuten verenpaine-, syke- ja sokeriarvojen, keräämisen ja niiden välittämisen
saumattomasti potilaalta terveydenhuollon ammattilaisille mahdollistavia teknologioita on jo olemassa.
Tietojen perusteella terveydenhuollon ammattilainen toteuttaa tarkemman analysoinnin ja diagnosoinnin
(27, 28). Esimerkiksi Insmatin-puhelimella, joka on kehitetty erityisesti iäkkäille ihmisille, voi missä ja
milloin tahansa tarkistaa myös verenpaineen ja verensokeriarvot. Älykkäät lisävarusteet, kuten sormipulssisokerimittari,
verenpainemittari, kuumemittari, verensokerimittari, tekevät siitä terveyspuhelimen (29).
Yksilön sosiaalista aktiivisuutta voidaan arvioida monitoritekniikoilla ja keräämällä tietoa esimerkiksi tietokoneen
ja puhelimen käytöstä. Teknologia-avusteista muisti- ja reaktiokyvyn sekä mielentilan arviointia
voidaan tehdä esimerkiksi erilaisten ohjelmien ja pelien avulla. Turvallisuusriskien arvioimisessa esimerkiksi
ympäristön valokuvaaminen on hyvä esimerkki yksinkertaisesta ja jo olemassa olevan teknologian
hyväksikäytöstä. Edellä mainittujen lisäksi myös kaatumispelon arviointiin on kehitetty luotettavia menetelmiä,
joita on muokattu mobiililaitteilla käytettäväksi (30). Kaatumisen pelko on hyvin yleistä iäkkäillä ja
se voi muodostua vaikka henkilö ei olisi edes kaatunut.
Kaatumisvaaran arvioinnissa pyritään paitsi tunnistamaan eri riskitekijät, mutta myös selvittämään näiden
välinen vuorovaikutus. Kaatumisvaara kasvaa riskitekijöiden määrän kasvaessa. Tiedonlouhintaalgoritmeja
ja tiedon mallinnusteknologioita hyödyntämällä voidaan vaaratekijät luokitella ja tunnistaa ne
henkilöt, joilla on korkea kaatumisvaara (31). Tutkimukset osoittavat, että tehokkainta kaatumisten ehkäisy
on, kun tunnistetuista vaaratekijöistä pyritään poistamaan tai vähentämään mahdollisimman monta. Tehokas
kaatumisten ehkäisy on yksilölle räätälöityä. Myös kaatumisten ehkäisyssä voidaan hyödyntää kuntoutus-,
muistutus- ja varoitusteknologioita sekä kodin monitorointijärjestelmiä joko sellaisenaan tai jatkokehittelyn
jälkeen.
On tärkeää taata, että iäkäs itse saa tietoa omasta kaatumisvaarastaan ja mitä se merkitsee hänen arjessaan.
Tärkeää on puhua asiasta positiivisesti ja tuoda esiin niitä hyötyjä joita ehkäisy, esimerkiksi liikuntaharjoittelu,
voi tuoda henkilölle. Myönteiset tulokset toimivat motivaation kannustimina myös perheelle ja
läheisille. Terveydenhuollon hallintotietojärjestelmien HL7 (Health Level.Seven) standardien mukaan
PHR-järjestelmän (Personal Health Record eli Yksilöllinen terveyskertomus) toiminnoilla tuetaan yksilöä
ylläpitämään omaan terveyteensä liittyvää tietoa (32). Tieto voi olla peräisin eri palvelujen tarjoajilta (lääkärit,
hoitajat, laboratoriot, hoitokodit, sairaalat, apteekit), antureista ja kodin mittalaitteista tai yksilöltä
itseltään. PHR-järjestelmän avulla pitää pystyä saumattomasti liittymään muihin järjestelmiin, mutta nykyään
tyypillisesti palvelujen tarjoajien tiedot ovat vain heidän omissa järjestelmissään, eikä tieto välity eri
toimijoiden välillä.Markkinoilla on myös runsaasti erilaisiin toteutusmuotoihin, liiketoimintamalleihin ja
sisältöihin perustuvia PHR-ratkaisuja: kansainvälinen MicrosoftHealthVault (33) ja kotimainen Oulun
omahoitoportaali (34) sekä avoimen lähdekoodin toteutuksia. Ratkaisujen takana ovat erilaiset osapuolet
kuten terveyspalvelujen tarjoajat, kaupungit ja kunnat, alustan tarjoajat tai lisäpalvelujen tarjoajat. Maininnan
arvoinen on myös Sitran koordinoima Taltioni-hanke joka tähtää ekosysteemiin, jonka ytimenä on
kansalaisen henkilökohtainen terveystaltio (35). Taltioni-palvelun tavoitteena on olla kansalaisten, terveydenhuollon
toimijoiden ja hyvinvointipalvelujen tuottajien yhteinen terveys- ja hyvinvointitiedot sisältävä
tietokanta ja palvelualusta. Palvelulla halutaan kattaa sairaudenhoidon, terveydenedistämisen ja hyvinvoinninkin
eri ulottuvuudet sekä tarjota mahdollisuus entistä ennakoivampaan terveydenhoitoon. Taltionissa
terveyteen ja hyvinvointiin liittyvä tieto on yhdistettävissä eri palvelujen välillä. Taltioni-palvelussa on
THL — Työpaperi 6/2013 26
Teknologioiden mahdollisuudet
iäkkäiden tapaturmien ehkäisyssä